Teknologiateollisuuden sidosryhmäkirje 1/2009
Kiinteistö- ja rakennusalan SHOK käynnistyy
Kiinteistö- ja rakennusala saa oman strategisen huippuosaamisen keskittymänsä. Asian hyväksyi tammikuun lopulla työ- ja elinkeinoministeriön strategisen huippuosaamisen keskittymien johtoryhmä. Keskittymään on jo alkuvaiheessa tulossa mukaan viitisenkymmentä kiinteistö- ja rakennusalan keskeistä toimijaa.
Tavoitteena on vahvistaa suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä tehostamalla laaja-alaista ja kansainvälisesti verkottunutta huippututkimusta neljällä teema-alueella: energiatehokkuus, toimintamallit ja prosessit, kilpailukykyinen yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset tilat.
Kiinteistö- ja rakennusalan huippuosaamisen keskittymää koordinoivan yhtiön RYM-SHOK Oy:n perustajajäseniksi on tähän mennessä ilmoittautunut 47 organisaatiota. Joukossa on 37 yritystä, neljä kaupunkia ja kuusi yliopistoa, tutkimuslaitosta tai ammattikorkeakoulua. Mukana ovat maan suurimmat rakennusliikkeet, keskeisimmät liike-, toimisto- ja julkisten tilojen sekä asuntojen rakennuttajat, merkittävimmät rakennusmateriaalien ja -järjestelmien valmistajat, eri suunnittelualojen edustajia sekä alalle erikoistuneita ohjelmistotaloja ja asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä. Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä mukana ovat ainakin Uponor, Halton ja Enervent.
Yritysjoukko kattaa sekä talonrakentamisen että yhdyskuntarakentamisen. Mukaan ilmoittautuneet kaupungit edustavat rakennetun ympäristön tärkeimpiä tilaaja- ja päätöksentekotahoja, jotka voivat testata tutkimusohjelmista saatuja tuloksia ja käynnistää pilottihankkeita.
Tavoitteena on, että kiinteistö- ja rakennusalan tuotteiden ja palvelujen kauppataseen ylijäämä nousee kahdesta miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaa pyritään kaksinkertaistamaan kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus nykyisestä noin 230 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon.
Lisätietoja:
Asiantuntija Ilkka Salo, LVI-Talotekniikkateollisuus, puh. (09) 192 3304 tai 040 847 9907 tai etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden kuvataidekilpailun voitto Lapinlahdelle
Yhdeksäsluokkalainen Jennika Martikainen Matin ja Liisan koulusta Lapinlahdelta voitti Teknologiateollisuuden järjestämän Tulevaisuuden tekijät -kuvataidekilpailun. Toinen palkinnon annettiin Pakilan yläasteen seitsemäsluokkalaiselle Jemina Huuskoselle. Kilpailuun osallistui 19 koulua ja 174 työtä.
Kuvataidekilpailuun kutsuttiin Teknologiateollisuuden 27 yhteistyökoulun 7.-9.-luokkalaiset eri puolilta Suomea. Kilpailun tavoitteena oli saada aikaan materiaalia, jolla Teknologiateollisuus voi viestiä toimialojensa merkityksestä suomalaisille. Kilpailun tuloksena syntyneitä töitä tullaan käyttämään muun muassa Teknologiateollisuus ry:n vuosikatsauksen kuvituksena.
Kilpailun paras työ palkittiin 500 euron stipendillä. Voittaneen työn lähettänyt koulu sai lisäksi 1000 euron tunnustuspalkinnon käytettäväksi kuvataideopetuksen kehittämiseen. Voittanut työ julkaistaan Teknologiateollisuuden vuosikatsauksen kannessa. Tuomaristo päätti jakaa myös toisen palkinnon, joka toi tekijälleen 300 euron stipendin. Lisäksi 10 kilpailutyötä palkittiin 150 euron arvoisella kassilla taidetarvikkeita.
Teknologia kuuluu nuorten arkeen
Tuomaristo piti Jennika Martikaisen voittajatyötä valoisana kuvauksena tulevaisuuden maailmasta, jossa verkko on avannut aivan uusia mahdollisuuksia asioiden ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Toisen palkinnon saanut Jemina Huuskosen työ kuvailee oivallisella tavalla teknologiateollisuuden uusia osaamistarpeita ja työn luonteen muuttumista tietotyöksi.
Kilpailun tuomaristo piti töiden tasoa hyvänä ja valintatyötään haasteellisena. Töiden joukossa oli paljon taidokkaita piirustuksia, joille on käyttöä kilpailun alkuperäisessä tarkoituksessa: teknologiateollisuuden merkityksen viestimisessä.
Tuomaristo ilahtui kilpailun saavuttamasta suosiosta, töiden määrästä ja niiden laadusta.
- Erityisen kiitollista on, että töiden perusteella oppilaat todella ovat perehtyneet toimialoihimme. Teknologia kuuluu nuorten mielestä itsestään selvänä asiana arkeen, ja ympäristöasiat ovat heille tärkeitä. Tämä on erinomainen pohja kehittää Suomea ympäristöteknologian maana, sanoi Teknologiateollisuuden ja tuomariston puheenjohtaja Ole Johansson.
- Oli piristävää ja positiivisesti yllättävääkin nähdä töiden korkea taso. Piirustustaitoa ja visuaalista ilmaisukykyä näköjään löytyy myös tulevaisuudessa Aalto-yliopiston opiskelijoilta. Ihailen kuvittamisen rikkautta, jossa yksinkertainen viesti kuitenkin tavoittaa katsojan, sanoi tuomariston jäsen, rehtori Helena Hyvönen Taideteollisesta korkeakoulusta.
Lisätietoja:
Viestintäjohtaja Tarja Virmala, 0400 484693 tai etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Alihankinnan kysynnän kasvu muuttui laskuksi loppuvuonna
Teknologiateollisuus suoritti tammikuussa alihankintaa käyttävien ja toimittavien jäsenyritystensä keskuudessa kyselyn suhdanteiden vaikutuksesta alihankintoihin. Kysely perustui tilanteeseen joulukuussa 2008. Kysely lähetettiin 303 päähankkija- ja 481 alihankkijayritykseen. Päähankkijoista vastasi 55 (18,2 %) ja alihankkijoista 118 (24,5 %). Vastaukset annettiin nimettömänä, joten aineistoista ei pystytä tekemään tarkempia toimialakohtaisia yhteenvetoja.
Kysynnän heikkeneminen laski hintoja
Vuoden 2008 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla tapahtui selkeä muutos, kun vielä keväällä ennustettu alihankinnan kysynnän kasvu muuttuikin kysynnän laskuksi. Päähankkijoista yli 60 prosenttia ilmoitti alihankintatilaustensa vähentyneen ja vain runsaat kymmenen prosenttia kasvaneen. Keväällä kasvua ennusti vielä lähes puolet päähankkijoista.
Alihankkijoista tilauskannan vähenemisestä kertoi 75 prosenttia vastanneista ja kasvusta vain kuusi prosenttia. Keväällä kasvua ennusti yli neljäsosa vastanneista. Päähankkijoista lähes joka kolmas sanoi siirtäneensä tuotantoa alihankkijoilta omalle yritykselle.
Suomalaisten alihankkijoiden hintakilpailukyvyssä ja toimitusvarmuudessa on päähankkijoiden näkemyksen mukaan tapahtunut selkeä muutos. Hintakilpailukyvyn paranemisesta kertoi kolmasosa vastanneista ja toimitusvarmuuden paranemista puolet.
Alihankkijoista uusien tilausten hintatason laskusta kertoi 40 prosenttia vastanneista. Vastanneista yrityksistä yli kolmasosa kertoi päähankkijoiden tiedottaneen heikosti omassa tuotanto-ohjelmassaan tapahtuneista muutoksista. Joka kymmenes katsoi tiedotuksen hoidetun hyvin.
Hyvästä kannattavuudesta kertovien osuus laski kolmasosaan vastanneista alihankkijoista. Työvoimapula hellitti loppuvuonna, kun alihankkijoista enää joka kymmenes ja päähankkijoista vain neljä prosenttia kertoi työvoimapulasta.
Alkuvuosi jatkuu vaikeana
Kyselyn perusteella päähankkijat uskovat alihankintatilaustensa määrän laskevan edelleen vuoden 2009 alkupuoliskolla. Alihankkijoista lähes kolmasosa arvioi vähentävänsä tuotantoaan ja puolet suunnittelevansa lomautuksia. Vain neljäsosa alihankkijoista uskoi kannattavuutensa lähitulevaisuudessa säilyvän ennallaan.
Lisätietoja:
Asiantuntija Matti Spolander, puh. (09) 1923366 tai 040-7431998
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Ydinenergia-alan osaamiselle kysyntää
Maailman ydinenergiamarkkinat kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Seuraavan 30 vuoden aikana tullaan tilaamaan 100 uutta ydinvoimalaitosyksikköä. Tällöin komponenttien valmistuskapasiteetista ja osaavista henkilöresursseista tulee maailmanlaajuinen pula. Suomessa on erinomaiset kokemukset ja osaamista ydinenergian hyödyntämisestä. Ydinenergiaosaamisesta on luotavissa Suomelle menetystekijä.
Ydinenergia tekee maailmalla uutta nousua. Uusia laitoshankkeita on käynnistetty tai ollaan käynnistämässä monissa maissa. Ydinenergia-alalla on odotettavissa kymmeniksi vuosiksi kysyntää, jonka markkina-arvo on satoja miljardeja euroja.
World Energy Outlookin mukaan seuraavan 30 vuoden aikana tilataan 100 uutta ydinvoimalaitosyksikköä. Lisäksi keskeytyksissä olleita laitosprojekteja aloitetaan uudelleen ja vanhoja laitoksia modernisoidaan. Tässä tilanteessa on tullut esiin maailmanlaajuinen pula ydinvoimalaitoskomponenttien valmistuskapasiteetista ja osaavista henkilöresursseista.
Suomessa on maailmalla tunnustettua kokemusta ydinenergian hyödyntämisestä. Ydinenergia-alan osaamista on kertynyt olemassa olevien kotimaisten laitosyksikköjen käytöstä, kunnossapidosta ja modernisoinneista. Lisäksi ydinjätehuolto, Olkiluoto 3 -projekti sekä laadukas alan tutkimus ja koulutus kasvattavat osaamistamme. Ne mahdollistavat ydinenergiaan suuntautuneen teollisen toimialan luomisen Suomeen.
FinNuclear-ohjelma kokoaa resurssit
Suomalaiset resurssit ovat hajallaan eri organisaatioissa. Isoihin toimituskokonaisuuksiin pääsemiseksi olisikin suositeltavaa muodostaa konsortioita, jotka voivat koostua useiden toimialojen toimijoista.
FinNuclear-ohjelmassa on koottu yhteen suomalainen ydinenergiaosaaminen. Sen tärkein tavoite on pystyttää yhteinen markkinointiorganisaatio, joka loisi yhteyksiä voimalaitostoimittajiin, vastaisi markkinointi- ja ennakointityöstä sekä pyrkisi löytämään tarjolla oleviin hankkeisiin suomalaisia konsortioita.
Jatkossa kansallisena tavoitteena on edistää hyvän kotimaisuusasteen saavuttamista Suomeen mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavissa ydinvoimalaitoksissa. Kansainvälinen tavoite on kehittää suomalaisia vientituotteita ydinenergia-alalle ja päästä tiivistetyllä yhteistyöllä kiinni entistä laajempiin projektikokonaisuuksiin.
FinNuclear -ohjelman puitteissa käynnistyneistä tukitoiminnoista voitaisiin myöhemmin muodostaa pysyvä kansallinen ydinenergia-alan yhteistyöorganisaatio. Tällaisia organisaatioita on jo toteutettu muualla maailmassa.
Teknologiateollisuus ry:n alaisuuteen ehdotetaan perustettavaksi ydinenergian toimialaryhmä.
Lisätietoja:
Johtaja Martti Kätkä,puh. (09) 192 3320
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö jakoi puoli miljoonaa
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö jakoi viime joulukuussa lähes 500 000 euroa yleissivistävien koulujen ja niiden toimintaa tukevien tahojen kehityshankkeille. Säätiö haluaa näin tarjota kouluille ja opetukselle mahdollisuuksia uudenlaisiin hankkeisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Rahoitusta sai 15 hanketta.
Lisätietoja:
Asiamies Mervi Sibakov,
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö,
puh. (09) 1923326 tai 040-7722882.
Raportti Aalto-yliopiston alumnitoiminnan kehittämiseen
Merkittävät uudet avaukset tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa perustuvat yhä useammin yritysten ja yliopistojen pitkäjänteiseen ja toimivaan vuorovaikutukseen. Näissä opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja yritysten asiantuntijoiden ekosysteemeissä toimijoiden erilaiset vahvuudet ja usein myös eri tieteen- ja taiteenalojen osaaminen yhdistyvät toisiaan hyödyttävällä ja uutta luovalla tavalla.
Tämä on yksi syy sille, miksi Aalto-yliopiston Design Factory käynnisti viime vuonna Teknologiateollisuuden tukemana alumnitoiminnan mahdollisuuksia selvittäneen projektin.
Projektin tavoitteena oli rakentaa alumnitoiminnan tunnettavuutta, herättää keskustelua alumnien roolista uudessa yliopistossa ja kartoittaa erilaisia toimintamuotoja. Projektin tuotosten tarkoituksena on myös osaltaan edistää Aalto-yliopiston strategiatyötä. Mukana on ideoita, parhaita kansainvälisiä ja kotimaisia käytäntöjä ja kartoitus tehokkaan alumnitoiminnan edellytyksistä. Projektin loppuraportissa on pohdintaa myös ruohonjuuritason toiminnasta ja siitä kuinka alumniyhteistyöstä saadaan mahdollisimman suuret hyödyt kaikille osapuolille - opiskelijoille, alumneille, opettajille, tutkijoille ja yrityksille.
”Kaksitoista askelta Aalto-yliopiston alumnitoiminnalle” –raportti julkaistaan Aalto-yliopiston ensimmäisessä yhteisessä tilassa, Design Factoryllä, pidettävässä tilaisuudessa 13.2. klo 11:30.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. (09) 192 3348 tai 040 741 9801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Koulujen ja yritysten yhteistyö korostuu taantumassa
Koulujen ja oppilaitosten tulisi tiivistää yhteistyötään taantuma-aikoina. Yritysten tulisi tarjota harjoittelupaikkoja nuorille sekä muita mahdollisuuksia tutustua työelämään. Hallituksen elvytysohjelmassa esitetyt lisämäärärahat on käytettävä yritysten tarpeisiin räätälöityyn aikuiskoulutukseen.
Kone- ja metallialalle oli vuonna 2008 ensisijaishakijoita enemmän kuin aloituspaikkoja. Useina aiempina vuosina hakijoiden määrä on jäänyt aloituspaikkoja vähäisemmäksi. Metalliliiton Riku Aalto pitää toivottavana, että nuoret uskoisivat alan tulevaisuuteen taantumasta ja sen aiheuttamista lomautus- ja irtisanomisuutisista huolimatta.
Aallon mukaan teknologiateollisuus on toki suhdanneherkkä ala, mutta nuorille täytyy pystyä välittämään kuva, että henkilöstöstä huolehditaan kovinakin aikoina kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työnantajilla on nyt suuri vastuu alan vetovoimasta tulevina vuosina.
Riku Aalto puhui ”Tehokas yritys-oppilaitosyhteistyö varmistaa tulevaisuuden osaajat. Hyviä käytäntöjä kone- ja metallialan ammatillisen koulutuksen aluehankkeista” -seminaarissa 10.2.2009. Seminaarin tavoitteena oli työelämän ja ammatillisen koulutuksen kohtaaminen sekä hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen esittely. Seminaari oli osa opetusministeriön rahoittamaa ja opetushallituksen koordinoimaa hankekokonaisuutta.
Teknologiateollisuuden kesätyötavoite 12 prosenttia henkilöstöstä
Teknologiateollisuus ry:n hallitus on päättänyt suosittaa, että yritykset tarjoavat nuorille kesätyöpaikkoja ja panostavat näin pitkäjänteisesti osaajien saatavuuteen. Vuoden 2009 kesätyöpaikkatavoitteeksi asetettiin 12 prosenttia henkilöstömäärästä.
Jo opiskelunsa aloittaneet nuoret tarvitsevat nyt vahvistusta valinnoilleen ja tietenkin harjoittelupaikkoja opintojaan varten. Tutustu työelämään ja tienaa -malli on erinomainen mahdollisuus tarjota kesätöitä myös peruskoululaisille ja lukiolaisille.
- Koulujen ja oppilaitosten yhteistyön merkitys korostuu vaikeina taloudellisina aikoina. Näissäkin olosuhteissa nuorille pitäisi pystyä tarjoamaan työssäoppimis-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja huolimatta siitä, että henkilöstöä on jouduttu vähentämään, sanoi Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko.
Myös Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto korosti nuorten harjoittelupaikkojen tarjoamisen tärkeyttä huolimatta henkilöstön sopeuttamistoimista.
- Hallituksen elvytysohjelmassa osoitetut voimavarat aikuis- ja täydennyskoulutukseen tulee kohdistaa aloille, joilla koulutustarve on suurin. Samoin yrityksille tulee antaa mahdollisuudet vaikuttaa koulutuksen sisältöön aiempaa enemmän, Aalto ja Alanko totesivat seminaarissa.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. (09) 192 3348 tai 040-7419801,
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Työturvallisuus paranee yhteistoiminnalla
Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen Liiton työturvallisuuskyselyn mukaan lähes puolet vastanneista koki työturvallisuuden parantuneen työpaikallaan. Suurimmat työsuojelun ongelmat liittyivät meluun, puutteelliseen työergonomiaan ja ilmanvaihtoon. Vaikka työturvallisuuden toimintamallit vaihtelevat yrityksissä, koettiin yleisesti tärkeimmiksi työturvallisuuden parannuskeinoiksi yhteistoiminta, koulutus ja tiedottaminen.
Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa työturvallisuuden kehitystä, tapaturmien määrää, keskeisimpiä työsuojeluongelmia, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä sekä työsuojeluasioiden organisointia työpaikoilla. Tietoja kerättiin sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta koskien edeltävän vuoden tilannetta. Kysely toteutettiin kolmella toimialalla; kone- ja metalliteollisuudessa, metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Teknologiateollisuus on toteuttanut vastaavanlaisen kyselyn aikaisemmin vuosina 2006 ja 2007 sekä Metallityöväen Liitto vuonna 2006.
Lähes puolet vastanneista koki työturvallisuuden parantuneen työpaikallaan vuoden 2007 aikana. Tapaturmien määrä oli kuitenkin pysynyt edellisvuosien tasolla. Positiivisena asiana oli nähtävissä ”nolla tapaturmaa” -työpaikkojen määrä, joka oli yli 10 prosenttia vastanneiden työpaikoista.
Keskeisemmäksi työsuojeluongelmaksi nousi melu, jota vastaajista 66 prosenttia pitää ongelmana. Muita keskeisiä työsuojeluongelmia olivat tilan ahtaus ja työasennot sekä ilmanvaihtoon liittyvät asiat. Erot työnantajien ja työsuojeluvaltuutettujen näkemyksissä työsuojeluongelmista olivat selvät. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt liittyivät tyypillisimmin melun aiheuttamiin kuulo-ongelmiin. Muita tyypillisiä ammattitauteja ja niiden epäilyjä olivat huonosta työergonomiasta aiheutuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä allergiat ja yliherkkyydet.
Varsinaisessa työsuojelun organisoinnissa on yritysten välillä suuria eroja. Suurilla työpaikoilla on pieniä useammin käytössä työturvallisuuden parantamisen toimintamalleja, ja työsuojeluorganisaatio on kattavampi. Työsuojelupäällikkö ja työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu on kyselyyn vastanneissa työpaikoissa kuitenkin hyvin kattavasti valittu.
Teknologiateollisuudessa jopa kaksi kolmasosaa työpaikoista on yhteisiä työpaikkoja, jossa henkilöstöä on useamman kuin yhden työnantajan palveluksessa. Yhteinen työpaikka vaatii paljon eri työnantajien yhteistoiminnalta, jotta tieto tavoittaisi kaikki työntekijät. Kyselyn vastauksissa oli nähtävissä yhteistoiminnan tärkeyden merkitys työturvallisuuden parantamisessa. Vastauksissa toivottiin erityisesti lisää koulutusta ja tiedottamista, jotka koettiin tärkeinä tekijöinä työturvallisuuden parantamisessa.
Lisätietoja:
Asiantuntija Aki Sundell, puh. 050 338 7916
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Dieselmoottori- ja kaasuturbiinitekniikan osaajia palkittiin
Teknologiateollisuuden dieselmoottori- ja kaasuturbiinitekniikan toimialaryhmä
julisti syksyllä 2008 haettavaksi kolme 1000 euron stipendiä nostaakseen toimialan tunnettavuutta erityisesti nuorten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa sekä kannustaakseen toimialalle opiskelua ja hyviä opintosuorituksia.
Stipendin saivat Mika Ihalainen Kuopion yliopistosta, Harri Hillamo Teknillisestä korkeakoulusta ja Juha Korhonen Turun ammattikorkeakoulusta.
Mika Ihalainen on Kuopion ylipistosta valmistunut ympäristöfyysikko (FM), joka työskentelee tutkijana Kuopion yliopiston pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorion dieselmittausryhmässä. Kiinnostus dieselmoottorien päästöjen tutkimukseen jatkuu ja Mika Ihalaisella on suunnitteilla jatko-opintoja sekä väitöskirjan teko. Näihin sisältyy mm. tutustuminen Minnesotan yliopiston moottorilaboratorioon, jolla on ylivertaista osaamista dieselmoottorin hiukkasten mittauksessa.
Harri Hillamo on valmistunut diplomi-insinööriksi vuonna 2007 pääaineenaan sovellettu termodynamiikka ja sivuaineena energiatekniikka ja ympäristönsuojelu. Harri Hillamo on toiminut tutkijana ja jatko-opiskelijana Teknillisen korkeakoulun polttomoottorilaboratoriossa, jossa hän vastaa polttoainesuihkujen optisten mittausten suorittamisesta, analysoinnista ja raportoinnista. Polttosuihkumittauksilla voidaan yhdessä numeerisen mallinnuksen kanssa parantaa ymmärrystä moottoripalamisesta ja näin ollen tulevaisuudessa oleellisesti vähentää päästöjä. Jatko-opiskeluissaan Hillamo tähtää väitöskirjaan. Hän toimii usean kansainvälisen yliopiston tutkimusryhmän jäsenenä.
Juha Korhonen opiskelee neljättä vuotta autotekniikka Turun ammattikorkeakoulussa. Hän aikoo käyttää stipendin ammattikorkeakoulussa suoritettavaa tutkimus- ja opinnäytetyötä varten. Tutkimus kohdistuu työkonedieselmoottorin kaasumaisten ja hiukkaspäästöjen vähentämiseen. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään hyödyksi tuleville vuosille määrättyjen päästörajojen alittamiseen.
Lisätietoja:
Asiantuntija Merja Salmi-Lindgren, puh. 040-516 0054 etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuus tukee TTY-säätiötä 28 miljoonalla eurolla
Teknologiateollisuus ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö lahjoittavat yhteensä 28 miljoonaa euroa Tampereen teknillisen yliopiston säätiön peruspääomaan. TTY on yksi Suomen kansainvälisimmistä yliopistoista ja yhteistyölle elinkeinoelämän kanssa on TTY:ssä pitkät perinteet.
TTY:n tavoitteena on saada kokoon vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 175 miljoonan euron pääoma, 50 miljoonaa euroa yksityiseltä sektorilta ja 125 miljoonaa euroa valtiolta. Tampereen kauppakamari on sitoutunut elinkeinoelämän edustajana keräämään ja koordinoimaan yksityisen pääoman keräämistä siten, että puuttuva osuus 50 miljoonan euron rahoitusosuudesta saadaan koottua.
TTY-säätiön säädekirja allekirjoitettiin Tampereella opetusministeri Henna Virkkusen ja Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja, Wärtsilän konsernijohtaja Ole Johanssonin johdolla.
Tilaisuudessa puhunut Ole Johansson korosti, että yliopistolain kokonaisuudistus ja tason nostaminen yliopistojen kaikessa toiminnassa on Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä. Uusi yliopistolaki, joka voimaantullessaan mahdollistaa Aalto-yliopiston ja TTY:n säätiöpohjaisen toiminnan, etenee eduskunnan käsittelyyn helmikuussa.
Johansson painotti, että elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut tukemaan sekä Aalto-yliopiston että TTY:n varainhankintaa ja muutosprosessia. Johansson kuitenkin arvioi, että useamman vastaavan kokoisen hankkeen läpivienti tässä tilanteessa ei ole mahdollista. Hän piti selvänä, että Aalto-yliopisto- ja TTY-hankkeissa onnistuminen tulee hyödyttämään muitakin suomalaisia yliopistoja. Hän kannusti yliopistoja kansainvälistymään, tutkimaan johtamiskäytäntöjä ja -rakenteita kriittisestikin, hakemaan uudenlaisia yhteistyömuotoja ja kehittämään sisäistä tehokkuutta. Viestissään valtiovallalle hän korosti kilpailukykyisen, opetuksen ja tutkimuksen laatua painottavan toimintamenorahoituksen merkitystä tavoitteiden saavuttamiselle.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. (09) 192 3348 tai 040 741 9801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
