Teknologiateollisuuden sidosryhmäkirje 1/2010
Teknologiateollisuus ja sen henkilöstö AKT:n satamalakon kärsijöitä
Auto- ja kuljetusalojen Työntekijäliitto AKT:n 4.3.2010 aloittaman ja jo työriitalain vastaisilla vauhdituslakoilla pohjustaman satamalakon vaikutukset kohtaavat Suomessa toimivaa teollisuutta mahdollisimman huonona ajankohtana. Teknologiateollisuus, joka vastaa 60 prosentista Suomen viennistä, menetti syvän kansainvälisen taloustaantuman seurauksena 30 prosenttia liikevaihdostaan viime vuonna. Kansainvälisen investointitaantuman seurauksena myös alan yritysten uudet tilaukset ovat 40 prosenttia aiempia vuosia alemmalla tasolla.
Tässä tilanteessa AKT:n pyrkimykset ulkomaankaupan pysäyttämiseksi ovat täysin vastuuttomia, suhteettomia ja jyrkästi tuomittavia. Tietoinen vahingonteko ylimitoitettujen palkkavaatimusten ja suomalaisen työmarkkinajärjestelmään vieraan erorahakäytännön tavoittelussa satamat sulkemalla merkitsee teknologiateollisuudelle noin 70 miljoonan euron vientitulojen menetystä päivässä. Lisäksi raaka-aineiden ja komponenttien tuonnin häiriintyminen merkitsee tuotannon vaikeutumista, viivästymisiä ja tilausten menetyksiä.
AKT:n toimenpiteiden ensisijaisina kärsijöinä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä ovatkin Suomessa toimiva teollisuus ja sen palkansaajat, suurimpana ryhmänä teknologiateollisuutta edustavat.
Välillisesti noin 3 000 ahtaajaa edustava AKT vaurioittaa koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiperustaa toteuttamalla suhteettomat toimenpiteensä Suomen ennätyksellisen jyrkän talouspudotuksen jälkimainingeissa, jossa pitäisi keskittyä kasvun ja työllisyyden edellytysten luomiseen.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Risto Alanko, puh. 040 502 6411, risto.alanko(at)teknologiateollisuus.fi
Jorma Turunen Teknologiateollisuuden toimitusjohtajaksi
Teknologiateollisuus ry:n hallitus on nimittänyt järjestön uudeksi toimitusjohtajaksi 4.3.2010 alkaen DI, eMBA Jorma Turusen. Teknologiateollisuuteen Turunen siirtyy Finpron toimitusjohtajan paikalta.
Vuodesta 2000 toimitusjohtajana ollut Martti Mäenpää erosi toimitusjohtajan tehtävistä terveydellisistä syistä. Mäenpää jatkaa edelleen Teknologiateollisuuden palveluksessa erityisesti tiede- ja teknologiapolitiikkaan liittyvissä asioissa.
Jorma Turunen ottaa tehtävän vastaan erittäin motivoituneena.
- Suomalaisen teknologiateollisuuden tulevaisuus määrittää koko maan tulevan kehityksen. Olen iloinen voidessani ottaa vastaan tämän vastuun näin merkittävänä aikana.
- Kaikkien on nyt yhteistoimin huolehdittava siitä, että suomalaisen toimintaympäristön kilpailukykyisyys säilyy, totesi Jorma Turunen.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 040 343 3462
Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus kannustaa edelläkävijyyteen
Teknologiateollisuuden tuotteilla, järjestelmillä ja palveluilla vaikutetaan koko yhteiskunnan toimivuuteen ja hyvinvointiin. Niillä voidaan merkittävästi vähentää ympäristövaikutuksia paitsi omalla teollisuudenalalla, myös muilla toimialoilla.
Teknologiateollisuus julkaisi vastikään ympäristölinjauksensa. Linjaus osoittaa yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa kilpailuedellytykset tulevaisuudessa. Yhteistyökumppaneille esitetään yhteisiä toimia ratkaisemaan globaaleja ympäristökysymyksiä.
Linjauksen sanoma kiteytyy kolmeen pääviestiin:
• Olemme edelläkävijä ympäristöasioissa.
• Vastuullisuus on toimintamme perusta.
• Vaikutamme maailman ympäristötehokkuuteen.
Linjauksessa korostetaan teknologiateollisuuden edelläkävijyyttä ja teknologioiden kehittämistä elinkaariajatteluun perustuen. Toimintaa ohjaavat energiansäästö ja energiatehokkuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Vähäpäästöisyys on perusvaatimus.
Lisätietoja:
Ryhmäpäällikkö Pirjo Kaivos
puh. (09) 192 3282 tai 040 540 1796
pirjo.kaivos(at)teknologiateollisuus.fi
Kesätyöt ja harjoittelut tärkeitä nuorille
Teknologiateollisuus, Metallityöväen Liitto ja Uusi Insinööriliitto ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää, että talouskriisistä huolimatta yritykset tarjoavat työssäoppimispaikkoja sekä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja opiskelijoille ja koululaisille.
Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Riku Aalto muistuttaa, että Teknologiateollisuus ja Metallityöväen Liitto ovat työehtosopimuksen osana sopineet tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvästä työharjoittelusta ja työssäoppimisesta.
”Koulutukseen liittyvä harjoittelu ja työssäoppiminen eivät vaikuta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Tämä on työpaikoilla hyvä todeta yhdessä luottamusmiehen tai työntekijöiden edustajan kanssa ennen harjoittelujakson alkamista”, Aalto toteaa.
Tarjoamalla insinööriopiskelijoille työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja yritykset varmistavat, että opiskelijat saavat tarvitsemaansa kokemusta työelämään valmistumistaan varten.
”Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan tekniikan osaamistaan ja kartuttamaan käytännön insinööritaitojaan”, korostaa puheenjohtaja Pertti Porokari Uudesta Insinööriliitosta.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko toteaa työmarkkinaosapuolten sopineen siitä, että nuoria voidaan ottaa yritykseen ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman puitteissa, vaikka yrityksessä olisi lomautuksia tai henkilöstöä vähennettäisiin.
Lisätietoja:
Apulaisjohtaja Ari Sipilä, puh. (09) 192 3345 tai 040 733 9688
ari.sipila(at)teknologiateollisuus.fi
Teknologia-alojen ammattiopettajien rekrytointiin tarvitaan joustoa
Opetusministeriön asettama työryhmä ehdottaa kaivattuja joustoja teknologia-alojen ammatillisten aineiden opettajien kelpoisuusvaatimuksiin. Ikärakenteesta johtuen teknologia-aloille tarvitaan siirtymävaiheessa toimenpideohjelma opettajien saatavuuden varmistamiseksi.
Opetusministeriön asettama työryhmä on käsitellyt laajasti ammatilliseen opettajuuteen, opettajien ammattitaito- ja kelpoisuusvaatimuksiin kohdistuvia muutostarpeita sekä opettajan työnkuvan muutoksia. Työryhmä ehdottaa, että ammatillisten aineiden opettajien pohjakoulutusvaatimuksena olisi pääsääntöisesti soveltuva korkeakoulututkinto. Työryhmä ehdottaa kuitenkin, että tästä periaatteesta voidaan poiketa mm. tekniikan ja liikenteen alan perustutkinnoissa. Tällöin ammattiopettajien koulutustaustaksi soveltuisi myös erikoisammattitutkinto tai ammattitutkinto edellyttäen, että henkilöllä on vähintään viiden vuoden käytännön työkokemusta opetustehtävää vastaavalta alalta.
Teknologiateollisuus pitää työryhmän ehdottamia joustoja tarpeellisina ja toivoo, että uusi joustavampi ja selkeä kelpoisuusasetus saadaan voimaan mahdollisimman pian. Teknologia-alojen osaavien opettajien saatavuus on tärkeää, koska alan opettajista lähes puolet on yli 55-vuotiaita. Jotta ikärakenteesta johtuvasta siirtymävaiheesta selvitään kunnolla, Teknologiateollisuus esittää teknologia-aloille räätälöidyn toimenpideohjelman laatimista ja on valmis jäsenyritystensä kanssa osallistumaan ohjelman valmisteluun.
Lisätietoja:
Asiantuntija Marja-Terttu Tanttinen, puh. 040 731 0514
Asiantuntija Anne-Mari Tiilikka, puh. 050 590 4506
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Alakoululaiset näyttävät innovoinnin mallia
Runsas 17 000 alakoululaista ympäri Suomen yhdistivät ainakin matematiikan, fysiikan, äidinkielen, kuvataiteen ja käsityön tietoja ja taitoja tehdessään lähes 4300 liikkuvaa lelua, niille mainokset ja Tämä toimii! -ryhmänsä prosessista kertovan päiväkirjan.
Vuosittaiseen Tämä toimii! -teknologiakilpailuun ilmoitti luokkansa yli 700 opettajaa. Teknologiateollisuus toimitti kouluille materiaalipaketit liikkuvan lelun tekemiseksi. Kouluissa oli viisi viikkoa aikaa, teknologian opetuksen puitteissa eri oppituntien aikana Tämä toimii! -tuotosten aikaansaamiseen.
Kouluissa on valittu Tämä toimii! -edustusryhmät alueelliseen tapahtumaan. Tapahtumat järjestetään 14 paikkakunnalla eri puolilla Suomea yhteistyössä ammattioppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa. Alueellisissa Tämä toimii! -tapahtumissa valitaan koulujen edustusryhmistä parhaat loppuhuipentumaan, joka on Aalto-yliopistossa toukokuussa.
Valtakunnallinen, perusopetuksen 1.-6.-luokille tarkoitettu Tämä toimii! -teknologiakilpailu on taas mahdollistanut innovaatioprosessin toteuttamisen oppimismenetelmänä. Tuotokset ovat upeita; huikeita ja erilaisia liikkuvia leluja ja niille mainioita mainoksia sekä päiväkirjoja Tämä toimii! -ryhmien prosesseista. Alakouluissa ollaan rohkeasti luovia ja näytetään, että innovatiivisuus on opeteltavissa.
Lisätietoja:
Birgitta Ruuti 040 581 8603
birgitta.ruuti(at)teknologiateollisuus.fi
Säätiöltä puoli miljoonaa perusopetuksen kehittämiseen
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö jakoi perusopetuksen kehittämishankkeille puoli miljoonaa euroa. Hakemuksia tuli noin 90, joista rahoitusta sai 17 hanketta. Hankkeilta toivottiin jotain muuta kuin tavallista opetuksen kehittämistä. Säätiö arvosti myös sitä, että kyseessä oli usean koulun yhteishanke.
- Tällä kerralla olikin mukana aivan uusia aluevaltauksia kuten pelit ja nk. lisätty todellisuus. Päätettäessä rahoitettavien hankkeiden kokonaisuudesta otettiin huomioon eri kouluasteet sekä hankkeiden aihepiirin sopiminen kohdealueille eli matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja tietotekniikan innostavien opetusmenetelmien kehittämiseen tai teknologiakasvatukseen, perusteli säätiön asiamies Mervi Sibakov.
Hän harmitteli sitä, että monia hyviäkin hankkeita jäi rahoittamatta. Kaikkiaan jaettiin runsaat 500 000 euroa.
Kolme viime vuonnakin rahoitetusta saanutta hanketta sai jatkoa. Kahdella tuetaan osallistumista kilpailuun eli International Young Physicists Tournament (Tapiolan yhteiskoulun tuki ry) ja RoboCup Junior MM-kisat 2011 (Kontiolahden lasten ja nuorten teknologiaharrastuksen tuki ry). Kolmas jatkorahoituksen saanut hanke oli NOT-tiedekoulu (Mikkelin lukio). Näille hankkeille myönnettiin yhteensä 50 000 euroa.
Yhteishankkeille suurimmat tuet
Suurimmat myönnöt menivät kolmelle hyvin erityyppiselle hankkeelle. Dynamat-hankkeessa (60 000 euroa) on mukana yksitoista koulua, sekä peruskouluja että lukioita. Hanketta koordinoi Jokelan yläaste. Hanke on koulujen verkostoitumiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön perustuva matematiikan opetuksen kehittämishanke.
Nuorten peliohjelmointi (64 000 euroa) -projektin tarkoituksena on suunnitella, toteuttaa ja kehittää ohjelmoinnin alkeisiin perehdyttävä peliohjelmointikurssi. Kurssin aikana kukin oppilas suunnittelee oman tietokonepelin ja toteuttaa sen ammattitaitoisten ohjaajien ohjauksessa. Kurssin avulla tuetaan osaamista mm. ongelmanratkaisussa, syy-seuraussuhteiden hahmottamisessa sekä fysiikan ilmiöiden, kuten kitkan ja maan vetovoiman ymmärtämisessä. Projektin toteuttaa Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos.
Virtuaalisesti reaalimaailmaan, VIREAALI (60 000 euroa) -hankkeessa on mukana useita Koulutuskeskus Salpauksen kanssa yhteistyössä toimivia kouluja, päävastuullisena tekniikkapainotteinen lukiokoulutus. Tavoitteena on kehittää uusia opetusmenetelmiä käyttämällä mm. lisättyä todellisuutta. Hankkeeseen kuuluu myös yhteistyö ammatillisen opetuksen kanssa.
Lisätietoja:
Asiamies Mervi Sibakov
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. (09) 192 3326 tai 040 772 2882
mervi.sibakov(at)teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden alihankinnan uskotaan vähitellen piristyvän
Teknologiateollisuus ry suoritti tammikuussa alihankintaa käyttävien ja toimittavien jäsenyritystensä keskuudessa kyselyn suhdanteiden vaikutuksesta teknologiateollisuuden alihankintoihin. Kysely perustuu yritysten joulukuun 2009 tilanteeseen.
Alihankinnan kysyntä oli alhaisella tasolla loppuvuonna 2009. Supistuminen ei ollut kuitenkaan niin yleistä kuin vielä keväällä odotettiin. Päähankkijoista yli 40 prosenttia ilmoitti alihankintatilaustensa vähentyneen, kun keväällä näin odotti käyvät 85 prosenttia vastaajista. Vastaavat luvut olivat alihankkijoilla 52 ja 94 prosenttia.
Päähankkijoiden näkemyksen mukaan alihankkijoiden keväällä havaittu hintakilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden paraneminen pysähtyi loppuvuoden aikana.
Vapaa kapasiteetti johti hintatason laskuun. Alihankkijoista uusien tilausten hintatason laskusta kertoi runsaat 60 prosenttia vastanneista. Vastanneista yrityksistä 40 prosenttia kertoi päähankkijoiden tiedottaneen heikosti omassa tuotanto-ohjelmassaan tapahtuneista muutoksista. Hyvin tiedotuksen katsoi hoidetun runsas kymmenes alihankkijoista. Vastaajista yli 40 prosenttia mainitsi päähankkijoiden luopuneen aikaisemmista sopimuksista ja/tai pitkäaikaisesta yhteistyöstä.
Laskeva kysyntä on syönyt kannattavuutta. Hyvästä kannattavuudesta kertoi 12 prosenttia vastanneista alihankkijoista. Heikosta kannattavuudesta kertovien alihankkijoiden osuus on kasvanut 55 prosenttiin kevään 45 prosentin tasosta.
Alihankinnan uskotaan vähitellen piristyvän
Kyselyn perusteella päähankkijat uskovat alihankintatilaustensa määrän kääntyvän kasvuun. Kasvuun uskoi runsas kolmannes vastanneista. Alihankkijoista tilauskantojen kasvuun uskoi joka neljäs.
Kasvu käynnistyy kuitenkin hitaasti. Alihankkijoista 28 prosenttia kertoi vähentävänsä tuotantoaan ja 43 prosenttia suunnittelevansa lomautuksia. Tuotantonsa lisäämisestä kertoi yli kymmenesosa.
Alihankkijoista puolet uskoo kannattavuutensa säilyvän ennallaan alkuvuonna 2010. Paranevaan kannattavuuteen uskoi runsas neljännes ja heikkenevään runsas viidennes vastaajista.
Kysely lähetettiin 272 päähankkija- ja 428 alihankkijayritykseen. Päähankkijoista vastasi 29 (10 %) ja alihankkijoista 95 (22 %).
Lisätietoja:
Asiantuntija Matti Spolander
puh. (09) 192 3366 tai 040 743 1998
matti.spolander(at)teknologiateollisuus.fi
