Teknologiateollisuus hakee tehoja innovaatiopolitiikkaan
Teknologiateollisuus julkisti innovaatiopolitiikan työryhmän raportin 13.12.
- Suomi tarvitsee tehokkaita toimenpiteitä, joilla tehostetaan osaamisen ja tutkimustoiminnan hyödyntämistä uusissa tuotteissa ja palveluissa. Toimenpiteiden on otettava huomioon tuotannollista toimintaa, palveluliiketoimintaa, kehitystoimintaa ja näiden yhdistelmiä harjoittavien yritysten tarpeet, painotti Teknologiateollisuuden innovaatiopolitiikan työryhmän puheenjohtaja, KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin.
Suomi voi jatkossakin toimia uusien teknologioiden ja sovellusten kehitysympäristönä ja tuottaa lisäarvoa maallemme sekä täällä toimiville yrityksille.
Yritysten menestys edellyttää maailmanluokan osaamista
Strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaa on kehitettävä lähtökohtana elinkeinoelämän tarpeet. Toiminnan ja sen vaikuttavuuden jatkuva kriittinen arviointi on välttämätön edellytys tuloksekkaalle toiminnalle. Teknologiateollisuus toteuttaa yritysnäkökulmasta vuoden 2011 aikana shok-toiminnan arvioinnin omien toimialojensa kannalta tärkeimpien keskittymien osalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön on toteutettava yliopistojen tulosohjauksen mittarit siten, että kriteereissä painotetaan laatua ja vaikuttavuutta määrän sijaan sekä kansainvälistymistä. Korkeakoulujen hallinnonuudistus on vietävä loppuun: tavoitteeksi on asetettava, että Suomeen muodostetaan hallinnollisesti 6-8 yliopistoa ja 12-14 ammattikorkeakoulua. Ammattiopistoille ja ammattikorkeakouluille on OKM:n johdolla luotava kehittämisohjelma ammattiosaamisen tason nostamiseksi huipputasolle.
Julkisen sektorin rakenteita on selkiytettävä ja yksinkertaistettava
TEM:n ja OKM:n tulee asettaa kattavasti valtionhallintoa ja elinkeinoelämää edustava työryhmä selvittämään VTT:n toiminnan kehittämistä ja vaikuttavuuden parantamista. Työryhmän tulee arvioida mm. VTT:n konsernirakennetta, eri toimintamuotojen eriyttämistä, tenure track -urakehitysmallin soveltuvuutta sekä VTT:n ja yliopistojen tutkimustoiminnan päällekkäisyyksiä ja toimintojen yhdistämistä.
Samoin on asetettava työryhmä arvioimaan TEM:n alaisten Tekesin, Finnveran ja Suomen teollisuussijoituksen toimintoja ja hallintoa. Tavoitteena on oltava TEM:n konserniohjauksen vahvistaminen, jonka pohjalta voidaan selkiyttää ja yksinkertaistaa julkisen sektorin yrityspalveluja ja niiden rakennetta.
Kannusteiden on tuettava yritysten kasvua ja kehittämistä
Yrityksiä ja uusia yrittäjiä on kannustettava kasvuun ja kansainvälistymiseen laaja-alaisin keinoin mukaan lukien verotus ja rahoitus. Valtioneuvoston on pikaisesti toteutettava yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä sekä ns. enkelisijoittajien verokannustin. TEM:n on huolehdittava siitä, että yritysten suorien t&k-tukien käytössä ja viennin rahoituksessa otetaan riskiä merkittävästi nykyistä enemmän.
Lisätietoja:
Johtaja Juha Ylä-Jääski
puh. (09) 192 3378 tai 040 903 0606
juha.yla-jaaski(at)teknologiateollisuus.fi
Pekka Lundmark Teknologiateollisuuden puheenjohtajaksi
Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Konecranes Oyj:n toimitusjoh-taja Pekka Lundmark.
Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin johtaja Esko Aho (Nokia Oyj), toimitusjohtaja Pertti Lemettinen (Levypyörä Oy), hallituksen jäsen Jari Paasikivi (Oras Oy) sekä toimitusjohtaja Hannu Syrjälä (Tieto Oyj).
Edellä mainittujen lisäksi hallituksen työvaliokuntaan valittiin hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg (Etteplan Oy), konsernijohtaja Ole Johansson (Wärtsilä Oyj Abp), hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino (Leinovalu Oy), toimitusjohtaja Sakari Tamminen (Rautaruukki Oyj) sekä toimitusjohtaja Antti Zitting (Sacotec Oy).
Teknologiateollisuuden syyskokous 2.12. valitsi yhdistykselle hallituksen vuodelle 2011.
Lisätietoja:
Viestintäjohtaja Mika Nykänen
puh. 040 825 7329
mika.nykanen(at)teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuudelta liiketoiminnan ja teknologian linjaus
Liiketoiminnan ja teknologian linjauksen tavoitteena on ollut case-liiketoimintaverkostojen kautta analysoida arvoverkostojen ja liiketoimintamallien muutoksia, tulevaisuuden menestystekijöitä sekä kehittämisalueita yritys- ja kansallisella tasolla.
Linjaukseen valittuja liiketoimintaverkostoja ovat globaalit valmistus-, jakelu- ja palveluverkostot, elektroniikkaan perustuvat kuluttajatuotteet ja internet/ohjelmistopalvelut, globaalit ohjelmistotuotteet, ympäristötuotteet ja -palvelut sekä meriteollisuus ja kompleksiset kokonaistoimitukset.
Linjaus antaa konkreettisen ja näkemyksellisen perustan yritysten omille johtopäätöksille. Projekti on myös tuottanut yritysten käyttöön työkaluja muutosvoimien analyysiin, itsearviointiin ja kehittämistoimenpiteiden määrittelyyn. Samalla projektin tulokset selkeyttävät näkemystä kansallisen tason menestystekijöistä ja keinoista, joilla varmistetaan Suomen kilpailukyky menestyksen alustana.
Lisätietoja:
Johtaja Juha Ylä-Jääski
puh. (09) 192 3378 tai 040 903 0606
juha.yla-jaaski(at)teknologiateollisuus.fi
Suunnittelu- ja konsulttialan kansainvälistyminen edellyttää uudenlaista osaamista
Suunnittelu- ja konsulttialan kysynnän painopisteen siirtyminen pakottaa yrityksiä etsimään uusia kasvualueita ja asiakkaita kotimaan ulkopuolelta. Menestyvä kansainvälinen liiketoiminta vaatii vankkaa osaamista yritysjohdolta, tehokkaita toimintamalleja sekä pitkäjänteistä tuote- ja palvelutarjontaa ja uusien osaamisalueiden kehittämistä kansallisten toimijoiden tukemana.
SKOLin ja YTN:n tulevaisuusraportin mukaan suunnittelu- ja konsulttiala on parin vuoden aikana joutunut ennennäkemättömään markkinamuutokseen. Erityisesti teollisuuden tarvitsemien suunnittelupalveluiden kysyntä on investointien ja isojen vientihankkeiden vähenemisen myötä laskenut.
Markkinamuutos pakottaa yritykset miettimään uusia kasvualueita ja asiakkaita. Kehittyville markkinoille etabloituminen vaatii uutta osaamista asiantuntijoilta ja vankkaa osaamista yritysjohdolta. Osaamisen ja toimintaympäristön edistämiseen tarvitaan tukea järjestöiltä ja kansallisilta toimijoilta.
Raportin mukaan insinööritoiminta on se alue, jossa suomalaisilla on kaikki edellytykset olla maailman johtavia valitsemillaan sektoreilla. Suomen kansallisessa intressissä tulee olla voimakas insinööriosaamisen ylläpito ja kansainvälisen liiketoiminnan parempi ymmärrys - etumatkaa on, mutta sitä hävitään koko ajan.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Myllys, SKOL ry
puh. 040 506 6066
Sähkön korkea hinta uhkaa teollisia työpaikkoja Suomessa
Viime talvena riskit kohtuuhintaisen sähkön saatavuudesta realisoituivat ja kylmän talven seurauksena pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla esiintyi kolme erittäin korkeaa hintapiikkiä. Kun sähkön pörssihinnan kuukausikeskiarvo normaalitalvena on alle 40 euroa/MWh, nousi sen tuntihinta 8.1.2010 peräti 1000 euroon/MWh. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin kuitenkin 22.2.2010, kun sähkön tuntihinta kipusi 1400 euroon/MWh.
Hintapiikkien seurauksena eräät energiaintensiiviset metallinjalostusyritykset ajoivat prosessinsa seisokkiin ja lykkäsivät sulatuseriä liian korkean sähkön hinnan takia. Oltiin tultu rajalle, jossa metallinjalostajien kannattaisi mieluummin myydä etukäteen hankkimansa sähkö kuin käyttää sitä tuotannolliseen toimintaan.
Tilanne on sietämätön ottaen huomioon, että teollisuuden osuus Suomen vientituloista on 80 prosenttia. Suomen talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointi riippuvat ratkaisevasti suomalaisen teollisuuden kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Siksi teollisuuden toimintaedellytyksistä on pidettävä niin hyvää huolta kuin se kotimaisin päätöksin on mahdollista.
Verot tappiin, kilpailukyky alas
Kotimaisin päätöksin ollaan kuitenkin etenemässä päinvastaiseen suuntaan. Teollisuuden energiaverotusta ollaan nostamassa EU-maiden huipputasolle. Näin siitä huolimatta, että energiaverot jo nyt ovat Suomessa kilpailijamaita korkeammat. EU:n energiaverodirektiivin sallimaan minimiin verrattuna Suomen energiaverot ovat nyt viisinkertaiset ja ensi vuoden alussa ne on päätetty nostaa peräti 14-kertaisiksi.
Muissakin EU-maissa on teollisuudella nimellisesti korkeita energiaveroja, mutta energiaintensiivisen teollisuuden verotusta on poikkeuksetta tuntuvasti lievennetty. Ruotsissa teollisuuden sähkövero on nolla niiden yritysten osalta, jotka ovat liittyneet energiansäästösopimuksiin.
Kilpailukyky palautettavissa
Tilanteen korjaamiseksi Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry esittävät yhdessä toimenpiteitä, joilla Suomen kilpailukykyä saadaan palautettua.
Suomessa on pikaisesti kehitettävä energiaveroleikkuria siten, että yritykset saavat palautuksena 85 prosenttia energiaveroista, kun energiaverojen osuus jalostusarvosta ylittää yhden prosentin.
Ensi vaalikauden aikana on teollisuuden energiaveroja asteittain alennettava EU:n sallimalle minimitasolle.
Sähköntuotannon lisäkapasiteetin varmistamiseksi ydinturvallisuusmääräykset täyttäville hakemuksille ydinvoiman lisärakentamiseksi on myönnettävä rakentamisluvat. Lisäksi on varmistettava uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketin edellyttämät investoinnit bioenergiaan sekä tuuli- ja vesivoimaan.
Lisätietoja:
Johtaja Martti Kätkä
puh. (09) 192 3320 tai 050 380 4496
martti.katka(at)teknologiateollisuus.fi
Puoli miljoonaa perusopetuksen kehittämiseen
Hankkeilta toivottiin jotain muuta kuin tavallista opetuksen kehittämistä. Säätiö arvosti myös sitä, että kyseessä oli usean koulun yhteishanke.
- Tällä kerralla olikin mukana aivan uusia aluevaltauksia. Päätettäessä rahoitettavien hankkeiden kokonaisuudesta otettiin huomioon eri kouluasteet sekä hankkeiden aihepiirin sopiminen kohdealueille eli matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja tietotekniikan innostavien opetusmenetelmien kehittämiseen tai teknologiakasvatukseen. Erityisesti toivottiin hankkeita alakouluista. Lisäksi toivottiin hankkeita, joiden tulokset jäisivät pysyviksi kouluissa ja joista muutkin koulut voisivat hyötyä ja ottaa oppia, perusteli säätiön asiamies Mervi Sibakov.
Hakemuksia tuli noin 90, joista rahoitusta sai 15 hanketta. Sibakov harmitteli sitä, että monia hyviäkin hankkeita jäi rahoittamatta. Kaikkiaan säätiö jakoi 509 600 euroa.
Lisätietoja:
Asiamies Mervi Sibakov
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh (09) 192 3326 tai 040 772 2882
Metallinjalostajien rahasto jakoi 300 000 euroa
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto on toisessa julkistustilaisuudessaan 14.12.2010 jakanut apurahoja vuodelle 2011 ja opinnäytteiden tunnustuspalkintoja yhteensä 295 750 euroa.
Metallinjalostajat ry:n jäsenyritykset Outokumpu, Outotec, Rautaruukki, Boliden ja Ovako perustivat vuonna 2009 rahaston, jonka tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta, opetusta ja opiskelua yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahasto perustettiin Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteyteen.
Lisätietoja:
Asiamies Asmo Vartiainen
Metallinjalostajien rahasto
puh. 020 529 2012
asmo.vartiainen(at)outotec.com
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan joulutervehdys
Joulun odotus on meneillään. Ilmassa on muutenkin odotusta: Valtiovallan suunnasta ei synny enää mitään uutta ennen ensi kevään vaaleja.
Me Teknologiateollisuudessa olemme siirtämässä strategiaprosessista saatuja tavoitteita ensi vuoden toimintasuunnitelmiin.
Julkistimme 13.12. Teknologiateollisuus ry:n innovaatiotyöryhmän raportin. Työstämme parhaillaan seuraavan hallituksen ohjelmatavoitteita.
Ensimmäiset yhdeksän kuukauttani Teknologiateollisuuden toimitusjohtajana ovat olleet työntäyteistä ja innostavaa aikaa.
Toivotan kaikille jäsenyritystemme ja sidosryhmiemme edustajille rauhallista joulua ja erinomaista uutta vuotta.
Tänä vuonna tuemme lastenklinikoiden toimintaa Lastenklinikoiden Kummit ry:n kautta. Joulutervehdys yhteistyökumppaneillemme julkaistaan maanantaina 20.12.2010 ilmestyvässä Kauppalehdessä. Ilmoitusten tuotosta 25 prosenttia menee Lastenlinnan lastenpsykiatrian ja neurologian osastojen hyväksi.
Jorma Turunen
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
