Teknologiateollisuuden sidosryhmäkirje 1/08
Teknologiateollisuuden sähköinen sidosryhmäkirje kertoo suomalaiselle teknologiateollisuudelle ja sen menestymiselle keskeisistä asioista.
Sidosryhmäkirje kertoo tärkeimmät hankkeet
Teknologiateollisuuden sähköinen sidosryhmäkirje kertoo suomalaiselle teknologiateollisuudelle ja sen menestymiselle keskeisistä asioista. Tänä vuonna kirjeitä tehdään kaksi ja ensi vuodesta alkaen neljä.
Teknologiateollisuuden mallilla sähkön hinta alenisi jopa 22 prosenttia
Sähkön hinta määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla käytössä olevan kulloinkin kalleimman, yleensä kivihiilivoiman, tuotantomuodon mukaan. EU:n päästökauppa nostaa kivihiilellä tuotetun sähkön kustannuksia ja päästöoikeuden hinta siirtyy kaikkeen sähkön hintaan.
Uudessa mallissa sähköenergian ja päästöoikeuksien markkinat erotettaisiin toisistaan. Tuottaja antaisi tarjouksensa sähköenergiasta ja ilmoittaisi sen tuottamiseen vaadittavien päästöoikeuksien määrän. Kauppapaikka, esimerkiksi Nord Pool, ostaisi toteutuneiden kauppojen tarvitsemat päästöoikeudet ja jakaisi kustannukset kaiken ostetun sähkön kesken tasan. Päästöoikeuksien määrä pysyisi entisellään, mutta hintarasitus jakautuisi kaikelle sähkölle tasaisesti.
Muutoksen jälkeen esimerkiksi tyypillinen pientalossa asuva perhe säästäisi sähkölaskuissa 257,40 euroa vuodessa. Energian hinta muodostuisi tuotantokustannuksista ja päästöoikeuden hinnasta kuten nykyisinkin, mutta päästöoikeuksista maksettaisiin vain toteutuneiden päästöjen mukaan. Säästö syntyisi tästä.
- Uudella mallilla on useita etuja. Sähkön markkinahinta ja kuluttajien maksama hinta laskisi yli viidenneksen. Inflaatio alenisi merkittävästi, arviolta 0,4 prosenttiyksikköä. Suomen kilpailukyky ja työllisyys paranisivat, Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Ole Johansson sanoo.
Merkittäviä vaikutuksia teollisuudelle
Sähkön hinta on Suomen teollisuuden kilpailukyvylle kriittinen. Koko Suomen sähkön kulutuksesta teollisuuden osuus on hieman yli puolet. Tuotannontekijöiden kuten energian hinta määrää paljolti tuotantolaitosten sijaintipaikkojen valinnassa.
- Teknologiateollisuudessa sähkön osuus kuluista voi tuotteesta riippuen olla jopa puolet. Kun sähkön markkinahinta ei ole määräytynyt todellisten tuotantokustannusten mukaan, emme ole päässeet hyötymään pohjoismaisesta, päästöttömästä sähkön tuotannosta. Uusi malli ja sen mukanaan tuoma uusi sähkön hinta hyödyttäisi kaikkia sähkön käyttäjiä, sanoo Ole Johansson.
Uusi malli helppo toteuttaa
Uusi malli olisi helposti toteutettavissa. Nykyisen Nord Poolin kaupankäyntimallin täydentäminen riittäisi. Erillisiä windfall-veroja tai muita korjaavia toimenpiteitä ei tarvittaisi. Uusi malli ei myöskään edellytä muutoksia päästökauppa- eikä sähkömarkkinadirektiiveihin. Mallin käyttöönotto edellyttää Pohjoismaiden elinkeinoministereiden yhteistä käyttöönottopäätöstä.
Lisätietoja:
Johtaja Martti Kätkä
puh. 050 380 4496
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Yrityskohtaisuuteen työehdoissa
Teknologiateollisuuden oman sopimuspolitiikan muutos on vaikuttanut olennaisesti myös pitkäaikaiseen tupo-käytäntöön pohjanneen suomalaisen neuvottelujärjestelmän muuttumiseen kohti kilpailijamaissamme jo huomattavasti aiemmin omaksuttuja toimintatapoja.
Kesällä 2007 varhennetusti uusitut teknologiateollisuuden työehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun loppuun 2010. Yrityskohtaisuutta painottavaa palkankorotusmallia lukuun ottamatta palkoista sovittiin vain vuodelle 2007 ja 2008. Arvio kuluvan vuoden työvoimakustannusten noususta suhteessa viime vuoteen on runsaat neljä prosenttia. Vuoden 2009 palkoista neuvotellaan talous- ja työllisyysnäkymät huomioon ottaen loppukeväästä 2009. Valtaosalla työmarkkinoita viime syksyn ja talven ylimitoitetut palkka-ratkaisut ovat voimassa vuoden 2010 alkupuoliskolle.
Yrityskohtaisuutta ja palkkauksen kannustavuutta painottava teknologiateollisuuden palkkaratkaisumalli merkitsee palkka-asioiden aiempaa aktiivisempaa käsittelyä työpaikoilla. Muutoksen toteuttamiseksi Teknologiateollisuus on lisännyt omaa sekä yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa toteutettavaa ohjeistusta ja koulutusta asiassa, esimerkkinä Metallityöväen liiton kanssa elo-syyskuun taitteessa toteutetut 14 paikkakunnan yhteisten tilaisuuksien sarja yhteisellä koulutusmateriaalilla.
Yrityskohtaisuus työehdoissa toimintatapana edellyttää myös valmiuksien parantamista. Kehitystarve yrityksissä on havaittu, mikä on ilmennyt ilahduttavasti koulutuksen kysynnässä. Haasteena on vastata sekä avoimen koulutuksen että yrityskohtaisen valmennuksen kysyntään.
Työpaikoilla sopimisen toimivuuteen vaikuttaa asioiden käsittelyä ohjaavat pelisäännöt. Niihin liittyvät luottamusmiehen asema, velvollisuudet ja oikeudet samoin kuin työrauhaan liittyvät kysymykset. Kaikki nämä asiat ovat valmistelussa voimassa olevassa sopimuksessa sovituissa työryhmissä.
Välilliset työvoimakustannukset teknologiateollisuudessa ovat runsaat 60 prosenttia tehdyn työajan palkoista. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen osuus siitä on merkittävä. Tällä hetkellä työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2009 ovat avoinna. Sosiaalivakuutusmaksuilla ei alan kustannustasoa enää voi nostaa suomalaisia työpaikkoja vaarantamatta. Parhaillaan mittavaa sosiaaliturvan uudistusta valmistelevassa SATA-komiteassa on käsittelyssä myös kansaneläkkeiden rahoitus. Työsuhteisiin liittymätön työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu tulisi pikimmiten poistaa. Nykyisellään voimakkaasti porrastettu maksu rasittaa erityisesti aktiivisesti investoivia teknologiateollisuusyrityksiä.
Yrityskohtaisuuteen työehdoissa -tavoite merkitsee toimintatavan muutosta työmarkkinoiden kaikilla tasoilla. Muutoksen tarpeen käsittelyn tueksi Teknologiateollisuus puhuu Projekti Suomesta, jonka tarkoituksena on herättää keskustelu Suomen pärjäämisestä ja siitä, miten suomalaiset itse voivat omin toimin yrityksissä ja työpaikoilla vaikuttaa hyvinvointiinsa ja tulevaisuuteensa. Aineisto löytyy Teknologiateollisuuden kotisivulta www.teknologiateollisuus.fi
Ympäristöosaamisesta kilpailuetu
Ympäristöosaamisen kehittämisen merkittävin hanke on energia- ja ympäristöalan huippuosaamisen keskittymän eli CLEEN Oy:n perustaminen. Syksyn toimenpiteenä on yhtiön ja sen tutkimustoiminnan käynnistäminen.
Yritysten kansainvälistymistä ja vientitoimintaa on edistetty osallistumalla Ympäristö- ja energiatekniikkaa Kiinaan –hankkeeseen. Teknologiateollisuus on myös käynnistänyt projektin, jonka tarkoituksena on edistää ympäristöosaamista erityisesti pk-yrityksissä ja verkostoissa. Projektin tavoitteena on antaa yrityksille konkreettinen malli ja työkaluja ympäristöasioiden hyvään hoitoon.
Ympäristölainsäädännön seurannan ja vaikuttamisen painopisteitä ovat olleet erityisesti tuotteet (EuP), kemikaalit (REACH), jätteet (WFD) sekä päästöjen hallinta (IPPC). EU:n ulkopuolisen ympäristölainsäädännön osalta on toteutettu Intian lainsäädäntöä koskeva selvitys. Ympäristöasioista ja lainsäädännöstä tiedotamme neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä sähköisellä ympäristökirjeellä sekä verkkosivuillamme.
Olemme myös aktivoineet jäseniämme liittymään energiatehokkuussopimukseen. Teknologiateollisuuden tavoitteen saavuttaminen edellyttää vielä useiden keskisuurten yritysten liittymistä sopimukseen.
Kilpailukykyä ja kasvua verkostoista ja innovaatioista
Pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämisen keskeisenä työkaluna on toiminut TRIO-ohjelma. Sen päähankkijakampanjassa on keskitytty suurten verkostoitumishankkeiden käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Päähankkijakampanjan toisena teemana on hankintatoimen kehittäminen. Tätä toteutetaan yhteistyössä VTT:n ja Talent Partnersin kanssa ja sen tuloksia esitellään Alihankinta 2008 –messuilla.
TRIO-ohjelman kautta on myös edistetty pääomasijoituksia Teknologiateollisuuden toimialalle. Teknologiateollisuus osallistuu aktiivisesti Sitran käynnistämään koneteollisuuden sijoitusohjelmaan, jossa Sitran tavoitteena on sijoittaa pk-yrityksiin pääomia 50 M€ seuraavien kolmen vuoden aikana. Pääomansijoitukset ovat nopein tie kasvattaa pk-yrityksiä sekä edistää sukupolvenvaihdoksia ja yritysten yhteenliittymistä.
Pk-yritysten kansainvälistymistä on tuettu yhdessä Finpron ja Tekesin kanssa käynnistetyllä ohjelmalla. Pk-yrityksille laaditaan kansainvälistymisstrategia ja tehdään kansainvälistymisen toimintasuunnitelma. Pilotteja on käynnistynyt Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Teknologiateollisuuden toimialoille on perustettu kolme yritysmuotoista strategisen huippuosaamisen keskittymää (SHOK):
- Energia ja ympäristö (CLEEN Oy)
- Metallituotteet ja koneenrakennus (FIMECC Oy)
- Tieto- ja viestintätekniikka ja –palvelut (TIVIT Oy)
Perustettujen SHOK-yritysten osakkaina ovat suomalaiset alan johtavat yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. SHOK-yritykset toimivat yritysvetoisesti ja ovat vastuussa kukin oman alansa tutkimusstrategian ja –suunnitelman laatimisesta sekä tutkimuksen toteuttamisesta. Tavoitteena on fokusoida alan tutkimustoimintaa yritysten tarpeiden mukaan sekä edistää tutkimustulosten tehokasta siirtämistä liiketoiminnaksi. Yritysten tutkimustoiminta on osin jo alkanut ja osin alkamassa.
Energia- ja ilmastoratkaisut kustannustehokkaiksi
EU:n komissio antoi tammikuussa 2008 esityksensä uudeksi päästökauppadirektiiviksi, kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi. Jäsenmaita sitovina tavoitteina esitettiin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoden 1990 tasolta ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen energian loppukulutuksesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ohjeellisen tavoitteena annettiin lisäksi energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Päästökauppajärjestelmään kuuluvalle energian tuotannolle ja teollisuudelle ei enää aseteta kansallisia päästökiintiöitä vaan päästökauppasektorilla on EU-maiden yhteinen päästökatto. Päästöoikeuksien määrä EU:ssa alenee vuosittain niin, että vuonna 2020 päästöt olisivat 21 prosenttia vuoden 2005 päästökauppasektorin päästöjä alhaisemmat. Vuodesta 2013 alkaen on tarkoitus siirtyä koko EU-alueella päästöoikeuksien huutokauppamenettelyyn eräitä energiaintensiivisiä hiilivuotoriskille alttiita teollisuudenaloja lukuun ottamatta.
Teknologiateollisuuden lähtökohtana on, että avoimessa kansainvälisessä kilpailussa toimiva metallien jalostus saisi päästöoikeutensa ilmaiseksi tehokkuusperusteisesti jaettuna. Näitä aloja ovat ainakin teräksen, sinkin ja kuparin valmistus. Ilmaisjaon tulee koskea myös terästuotannossa syntyvillä kaasuilla omaan käyttöön tuotettua sähköä.
Päästökauppajärjestelmään tulee myös sisältyä menettelyt, joilla päästökaupan aiheuttama sähkön hinnan nousu pystytään kompensoimaan energiaintensiiviselle teollisuudelle.
Edellä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on EU:n energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi välttämätöntä niin kauan kuin EU:n ulkopuolisilla mailla ei ole vastaavantasoisia velvoitteita kuin EU:lla. Kun kansainvälinen ilmastosopimus saadaan aikaan, jossa kaikki merkittävät toimijat sitoutuvat päästöjensä vähentämiseen, poistuu nyt EU-alueella toimivien yritysten kilpailukykyhaitta. Riittävän kattavaan maailmanlaajuiseen sopimukseen tulisikin päästä mahdollisimman nopeasti.
Päästökauppasektorin ulkopuolelle kuuluvat asuminen, liikenne, maatalous ja palvelut. Näille aloille komissio on asettanut jäsenvaltiokohtaiset vähennystavoitteet ja Suomen osuutena on vähentää päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta.
Uusiutuvien energialähteiden edistämisen osalta Suomelle on asetettu tavoitteeksi nostaa nykyinen 28,5 prosentinosuus 38 prosenttiin loppuenergiasta vuoteen 2020 mennessä. Suomi on jo nyt johtava maa bioenergian käytössä ja uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet ovat meillä rajalliset. Lisäksi Suomea varjostaa erityisesti puuenergian hyödyntämisen osalta uhka Venäjän puutulleista, mikä pahimmillaan pakottaa ajamaan alas sellutehtaita. Sellutehtaat tuottavat jäteliemien ja muun jätepuun energiakäytössä merkittävän määrän sähköä ja prosessihöyryä uusiutuvilla energialähteillä. Suomen etujen mukaista olisi, jos oikeudellisesti sitovat uusiutuvien energialähteiden tavoitteet saataisiin muutettua ohjeellisiksi. Ajatuksena on, että ne maat, jotka ovat saavuttaneet hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet, välttyisivät sanktioilta, vaikka tavoite uusiutuvien energialähteiden osalta jäisikin saavuttamatta.
EU:n asettamat ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ovat niin haastavia, että Suomessa on käytettävä kaikkia kustannustehokkaita keinoja yhtaikaa niiden saavuttamiseksi. Samanaikaisesti on siis panostettava energiatehokkuuteen, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen ja ydinvoiman lisärakentamiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Energiateollisuus ovat arvioineet, että sähkön käyttö Suomessa kasvaa 107 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Teknologiateollisuus yhtyy osaltaan tähän arvioon. Kun otetaan huomioon, että samalla aikavälillä Suomesta poistuu vanhoja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia voimalaitoksia ja että kiinteä Venäjän tuonti on korvattava kotimaisella tuotannolla, tarvitsemme vähintään kaksi uutta ydinvoimalaitosyksikköä rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n lisäksi.
Ammattiosaajien saatavuuden varmistaminen edellyttää yrityksiltä ja ammattiopistoilta pitkäjänteistä yhteistyötä
Kone- ja metallitekniikan sekä sähkötekniikan ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrät ovat viime vuosina ilahduttavasti kasvaneet. Nyt onkin huolehdittava siitä, että opiskelijat kokevat heti opintojensa alkumetreiltä lähtien tehneensä hyvän valinnan. Sekä opettajilla että yrityksillä on tässä tärkeä rooli. Oppilaitosten ja yritysten tiivis yhteistyö tukee opiskelijoiden valmistumista, työelämässä tarvittavan osaamisen kehittymistä ja sijoittumista työelämään.
Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle lisää erityisesti ammattiosaajien tarvetta. Teknologiateollisuus tarvitsee jo nyt vuosittain huomattavasti enemmän asentajia, koneistajia, hitsaajia ja muita ammattiosaajia kuin mitä peruskoulupohjaisesta nuorten koulutuksesta valmistuu ja työllistyy alalle. Osaavan henkilöstön saatavuus on varsinkin monelle kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen yritykselle iso haaste.
Globaalissa taloudessa muutokset ovat usein nopeita, ja ne vaikuttavat osaamis- ja osaajatarpeisiin. Toimivalla yhteistyöllä ammattiopistojen ja yritysten välillä varmistetaan tuntuma työelämän muuttuviin tarpeisiin. Kun tutkintojen ja koulutustarjonnan modulaarisuus saadaan toimimaan käytännössä oppilaitosten tavassa toimia, paranevat nuorten ja aikuisten mahdollisuudet kehittää ja päivittää osaamistaan työelämän tarpeita vastaaviksi nopeasti ja joustavasti.
Teknologiateollisuus on valmistelemassa yhteistyössä Metallityöväen Liiton kanssa aluetason toimenpiteitä, joilla tuetaan yrityksiä oppilaskeskeisessä yhteistyössä ammattiopistojen kanssa. Selvää on, että opettajien rooli on aivan keskeinen, jotta esimerkiksi 20 opintoviikon ohjatut työssäoppimisjaksot ja muut yhteistyön muodot saadaan laadukkaasti osaksi opintoja.
Ammatillisen koulutuksen aloittajamäärien kasvattaminen ei yksin riitä. Fokus on siirrettävä opiskelijoiden valmistumiseen, osaamiseen ja työllistymiseen. Laadun ja vaikuttavuuden painoarvon tulee näkyä selkeästi ohjausjärjestelmissä sekä valtakunnallisella että aluetasolla.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi
puh. (09) 192 3348, 040 7419801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
