- Autokoriteollisuus ry
- Kaapeliteollisuusyhdistys ry
- Kaivannaisteollisuus ry
- LVI-talotekniikkateollisuus ry
- Meriteollisuus ry
- Metallinjalostajat ry
- Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat
- Suomen Polkupyöräteollisuusyhdistys ry
- Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry
- Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto Skol ry
- Terveysteknologian Liitto ry
- Valutuoteteollisuusyhdistys ry
- Kilpailulainsäädäntö
- Toimialayhdistykset-etusivu
Professori Tapani Tammisto;
ASIAKKAAN YMMÄRTÄMINEN ON KAIKKI KAIKESSA
|
| |
| Tapani Tammiston mukaan Datexin väki koki tekevänsä sellaista, mistä tykkäsivät. Ei oltu "vain töissä".
|
Suomalaisen anestesiologian patriarkaksi kutsuttu Tapani Tammisto on tehnyt pitkän ja arvokkaan uran anestesiologian kehittämisessä. Yksi polku tässä työssä on ollut yhteistyö teollisuuden kanssa. Sen seurauksena potilasturvallisuus leikkauksissa on parantunut merkittävästi. Sen seurauksena tehtiin myös suomalaista teollisuushistoriaa.
Datexin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan anestesiologian klinikan yhteistyö 1970-luvulta 2000-luvulle on suomalaisen terveysteknologian teollisuuden suuri tarina. Datex kehitti yhteistyön avulla anestesian valvontaa helpottavan hiilidioksidianalysaattorin. Se puolestaan oli alku yhä jatkuvalle potilasmonitoroinnin kehittämiselle.
Datex oli Instrumentariumin omistama yhtiö, ja kun Instru myytiin GE Healthcarelle vuonna 2003, Datexin liiketoiminta siirtyi GE:lle. Suomessa pelättiin, että maailman paras anestesiamonitoroinnin teknologiaosaaminen siirtyy Amerikkaan. Niin ei käynyt, vaan GE jatkoi toiminnan kehittämistä Suomessa. Tänään GE:n potilasmonitorien liiketoiminnan globaali markkinointi- ja tuotekehitysvastuu on Suomessa.
HYKSin anestesiologian silloinen professori Tapani Tammisto on tämän suuren tarinan avainhenkilö. Datex halusi tietää, mitä leikkaussalissa tarvitaan ja kysyi asiaa Tammistolta. Tämä kutsui Datexin insinöörit tutustumaan anestesiologien toimintaan ja työskentelemään pitkiä aikoja klinikassa. Se oli ennen kuulumatonta. Sellaista ei ollut tehty aikaisemmin eikä ehkä samassa määrin sen jälkeen.
Vanha tekniikka hankalaa käyttää
Tapani Tammisto esitti Datexille, että leikkaussalissa tarvittaisiin monitori, joka mittaa potilaan uloshengityksen hiilidioksidipitoisuutta. Siihen asti anestesiaa oli valvottu pääasiassa havainnoimalla potilaan tilaa silmämääräisesti. Hollannissa oli kehitetty laitteita anestesian monitorointiin ja edistyksellisenä sairaalana myös HYKS oli hankkinut käyttöönsä tätä teknologiaa.
"Se oli kuitenkin niin monimutkaista ja työlästä, että käyttäjäksi tarvittiin teknikko, lääkärit eivät pystyneet käyttämään niitä laitteita kunnolla. Meillä oli silloin leikkaussalissa töissä yksi teknikko tätä varten", Tammisto muistelee.
Datex oli siihen saakka ollut suuntaansa etsivä insinööritoimisto, joka teki kaikenlaista, esimerkiksi oluthanoja ja potilasvaakoja. Tammiston esitys muutti kaiken. Datex alkoi keskittyä terveysteknologiaan ja kasvoi parissa vuosikymmenessä alansa markkinajohtajaksi maailmassa.
Hiilidioksidianalysaattori tuli markkinoille vuonna 1975. Sen jälkeen monitorointi on kehittynyt valtavasti. Aluksi jokainen monitoroitava suure tarvitsi erillisen laitteen, mutta nykyisissä monitorijärjestelmissä seurataan monia parametreja yksien kuorien sisällä.
Insinööritaito ei selitä menestystä
Tapani Tammiston mukaan tarinan ytimessä ei ole insinööritaito, vaikka sitäkin tarvittiin. Sitä tarvittiin itse asiassa melko lailla, sillä leikkaussalimonitorit eivät ole helppoja suunnitella ja valmistaa.
Laadukasta insinööriosaamista olisi ollut muuallakin kuin Suomessa, mutta vain suomalainen insinööri onnistui uuden yhteistyökulttuurin avulla ujuttautumaan anestesiologin nahkoihin. Näkemään ja kokemaan, mitä leikkaussalissa tehtävä työ oikeasti on ja millaisia apuvälineitä tarvittaisiin.
"Tämä asiakkaan tarpeen ymmärtäminen on edelleen kaiken a ja o. Ilman sitä terveysteknologia-alalla ei voi olla menestyvää liiketoimintaa", Tammisto painottaa.
Mutta mikä sai Tapani Tammiston ajattelemaan sinisiä ja päästämään insinöörit sairaalaan?
Tammiston omaa selitystä ei kannata ottaa kovin vakavasti. Hän nimittäin sanoo syyksi oman teknisen osaamattomuutensa. Kaikki muut osasivat käyttää jotakin silloin olemassa ollutta laitetta jollakin tavalla, mutta hän ei mitään millään tavalla. Siksi piti saada laite, jota hänkin osaisi käyttää.
Varmaan tuossa itseironisessa kommentissa on jokin prosenttiosuus totuuttakin. Mutta kun jonkin aikaa on rupateltu, päästään syvemmälle. Oli tarve löytää uusia tapoja nukuttaa potilaat mahdollisimman turvallisesti ja kivuttomasti, mutta samalla siten, että huomio on potilaassa eikä tekniikan käyttämisessä.
Naurunaiheesta klassikoksi
Hiilidioksidianalysaattori oli ensin kummajainen hoitotyössä, mutta yleistyi pian ja tuli lopulta osaksi hyviä hoitokäytäntöjä. Tapani Tammiston mieleen on erityisesti jäänyt esitelmä, jonka hänen kollegansa Kai Linko piti Suomen anestesiologiayhdistyksen kokouksessa vuonna 1981.
Kyse oli siitä, että Tammiston työryhmä oli löytänyt hiilidioksidianalysaattorille uuden käyttötarkoituksen. Sen avulla oli mahdollista varmistaa nukutetulle potilaalle asennetun intubaatioputken oikea sijainti.
Yleisö puhkesi nauramaan. Korkeasti koulutettujen erikoislääkäreiden mielestä ei ollut mitään järkeä siinä, että näin selvää asiaa täytyi ruveta katsomaan jollakin mittarilla.
"Silloin tällöin kuitenkin kävi niin, että tämä asia ei ollut niin selvä ja potilas kuoli, kun putki ei ollutkaan henkitorvessa vaan ruokatorvessa. Me itse asiassa ryhdyimme tutkimaan tätä asiaa yhden tällaisen tapauksen jälkeen", Tammisto muistelee.
Esitelmä, jolle sali nauroi, julkaistiin parin vuoden sinnikkään kirjeenvaihdon jälkeen tieteellisenä artikkelina. Tänään tuota artikkelia pidetään anestesiakirjallisuuden klassikkona.
