- Energiatyöryhmä
- Kilpailukykytyöryhmä
- Koulutus- ja työvoimatyöryhmä
- Kuljetustyöryhmä
- Innovaatiotyöryhmä
- Rahoitustyöryhmä
- Tietotekniikka ja tuottavuus
- Työnantajapoliittinen työryhmä
- Työturvallisuustyöryhmä
- Viestintätyöryhmä
- Ympäristötyöryhmä
- Yrittäjävaliokunta
- Uudistuva valmistus -työryhmä
- Työryhmät-etusivu
- Asiantuntijaryhmät
Radioaallot ja terveys
Radioaaltojen terveysvaikutuksia tutkitaan paljon. Alan teollisuus seuraa tutkimusta tarkasti ja osallistuu aktiivisesti myös aiheesta käytävään keskusteluun. Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole voitu havaita, että pienitehoiset langattomat tietoliikennelaitteet kuten matkapuhelimet aiheuttaisivat käyttäjille terveyshaittoja.
Onko radioaaltojen turvallisuutta tutkittu?
Radioaaltoja on mitattu eri maissa niin viranomaisten kuin yritystenkin aloitteesta. Mittauksia tehdään yleisillä paikoilla, esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa sekä niiden läheisyydessä ja myös kodeissa. Kaikissa mittauksissa langattomien tietoliikennelaitteiden aiheuttamat radioaallot ovat jääneet huomattavasti alle raja-arvojen.
Radioaaltojen biologisia ja terveysvaikutuksia on tutkittu jo yli 50 vuotta. Perustutkimusaineistoa on tarjolla runsaasti, ja sitä ovat tuottaneet sekä eri maiden viranomaiset että tutkimuslaitosten asiantuntijat. Missään tutkimuksessa ei ole havaittu terveydelle vahingollista altistumista säteilylle silloin, kun laitteet ovat säädösten mukaisia.
Onko radioaalloille asetettu ylärajoja?
Kaikkien radiolaitteiden ominaisuuksia säädellään tiukasti. Esimerkiksi matkapuhelimien suurimmille sallituille lähetystehoille on asettu kansainvälisesti yhtenäiset raja-arvot, jotka maailman terveysjärjestö WHO on vahvistanut. Nämä turvarajat sisältävät lisäksi huomattavan turvamarginaalin. Käytännössä kehittyneemmissä laitteissa tarvitaan paljon pienempiä tasoja. Esim. teleoperaattori TeliaSoneran ja televalmistaja Ericssonin suorittamissa mittauksissa todettiin, että kaupallisessa liikenteessä olevassa UMTS-verkossa on maksimiteho käytössä vain sekunnin murto-osia. Valtaosan ajasta lähetysteho on kehittyneen säätelytekniikan takia vain noin 1/100 nimellisestä arvosta. Suomessa turvarajojen noudattamista valvovana viranomaisena toimii Säteilyturvakeskus STUK.
Entä lapset?
Lasten turvallisuudesta on julkisuudessa kannettu erityistä huolta. WHO:n vahvistamien turvamarginaalien asettamisessa on huomioitu erityisryhmänä myös lapset. Tutkimuksissa ei ole voitu havaita, että turvarajojen alapuolella toimivat laitteet aiheuttaisivat terveysriskejä millekään ikäryhmälle.
Miten sähköyliherkät on huomioitu?
WHO:n kannanoton ja tieteellisten tutkimusten mukaan sähköyliherkkyys on sitä kokeville henkilöille todellinen ilmiö, mutta sen syyt eivät liity sähkömagneettisiin kenttiin. Olemme eläneet jo kymmeniä vuosia erilaisten sähkömagneettisten kenttien keskellä. Niiden poistaminen ei vaikuttaisi sähköyliherkkyyden esiintymiseen.
Mitä teollisuus tekee varmistaakseen korkean turvallisuustason?
Alan teollisuus rahoittaa omien järjestöjensä kautta yhdessä viranomaisten kanssa kansainvälistä riippumatonta tutkimustoimintaa radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksista.
Käsitteitä
Puhuttaessa langattomista tietoliikennelaitteista nousee esille erilaisia sanoja ja lyhenteitä kuten 3G, UMTS, TETRA, WLAN, WiFi, DECT, Bluetooth, RFID ja WiMAX .
3G ja UMTS tarkoittavat teknologiaa, joka mahdollistaa kolmannen sukupolven matkapuhelimet ja verkot. 3G / UMTS lisää matkapuhelinverkon tehokkuutta ja suorituskykyä. Käytännössä se tarkoittaa kehittyneempää datasiirtoa ja suurempaa kapasiteettiä hoitaa puheliikennettä.
TETRA on viranomaisille rakennettu viestintäverkko jossa yhdistyvät kaksisuuntainen radioliikenne, matkapuhelimet ja dataliikenne. Suomessa TETRA-puhelimia käyttävät muun muassa poliisi, pelastuslaitos ja terveydenhuoltoala.
WLAN on langaton lähiverkko, jossa voidaan luoda tietoliikenneyhteys ilman kaapelia. Tätä teknologiaa sovelletaan monissa julkisissa tiloissa kuten lentoasemilla, hotelleissa ja kauppakeskuksissa. Joskus käytetään myös lyhennettä WiFi.
DECT on langaton puhelin, joka koostuu kahdesta osasta: tukiasemasta ja puhelinkuulokkeesta. Tukiasema voidaan liittää puhelinverkkoon ja sen lähellä voidaan liikkua vapaasti kuulokkeen kanssa.
Bluetooth on lyhyen kantaman radioteknologia, jolla siirretään informaatiota puhelimien, tietokoneen ja muiden pienlaitteiden välillä.
RFID eli radiotaajuinen etätunnistus on menetelmä tiedon etälukuun ja -tallentamiseen RFID-tunnisteiden avulla. RFID-tunniste voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai lisätä erityiseen tarraan. RFID-tunnisteet sisältävät radioantennin, jonka avulla ne voivat vaihtaa tietoja RFID-lähettimen kanssa.
WiMAX on kehitteillä oleva langaton laajakaistatekniikka, jonka liikennöintinopeus vastaa nykyisiä kaapelimodeemi- ja ADSL-yhteyksiä. Käytännössä WiMAXin toimintaa voidaan verrata WLAN-verkkoon, mutta sen toiminta-alue on huomattavasti suurempi.
Lähde: Mobile Manufacturers Forum MMF
