- Autokoriteollisuus ry
- Kaapeliteollisuusyhdistys ry
- Kaivannaisteollisuus ry
- LVI-talotekniikkateollisuus ry
- Meriteollisuus ry
- Metallinjalostajat ry
- Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat
- Suomen Polkupyöräteollisuusyhdistys ry
- Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry
- Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto Skol ry
- Terveysteknologian Liitto ry
- Valutuoteteollisuusyhdistys ry
- Kilpailulainsäädäntö
- Toimialayhdistykset-etusivu
|  |
Kliinisten laboratorioiden tietojärjestelmiin erikoistunut Mylab on hyvä esimerkki siitä, miten yritys selviää ja menestyy reagoimalla toimialan muutoksiin. Kotimaan markkinat alkavat nyt olla hallussa, ja seuraava suuri haaste on kansainvälistyminen.
Mylab perustettiin vuonna 1987 markkinoimaan sen perustajien kehittämää laboratorio-ohjelmistoa. Tuote oli hyvä, mutta yritystoiminnan karu todellisuus tuli vastaan nopeasti, sillä ohjelmistoa ei saatu markkinoitua muille kuin sen alun perin tilanneelle yksityiselle laboratoriolle.
Siinä vaiheessa yhteyttä otti Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmissä vahvassa asemassa ollut Digital Equipment Corporation (DEC), joka markkinoi MUSTI-tuoteperhettä. MUSTIn yksi osa oli HYKS:n kehittämä Multilab-järjestelmä ja DEC halusi Mylabin ottavan vastuun sovittamisesta ja asentamisesta DECin asiakkaille.
Kutsuun suostuminen oli toimitusjohtaja Esa Soinin mukaan kipeä päätös, sillä se merkitsi luopumista omasta ohjelmistosta. Mutta ilman tätä strategian vaihdosta yritystä ei ehkä enää olisi olemassa.
”Seuraava vaihe ja uusi strategian muutos yrityksen historiassa alkoi 1990-luvun alussa, kun teimme sopimuksen kolmen sairaanhoitopiirin kanssa uuden polven laboratorio-ohjelmiston kehittämisestä. Hanke rahoitettiin yhteisesti. Aika pian mukaan tuli muita sairaanhoitopiirejä ja järjestelmä laajeni kattamaan myös mikrobiologian. Nykyinen toimintamme perustuu tälle kehitystyölle.”, Soini selvittää.
Tätä nykyä Mylab omistaa oikeudet kaikkiin kehittämiinsä ohjelmistoihin. Yhtiön markkinaosuus on kasvanut koko ajan ja on tällä hetkellä noin 80 prosenttia. Yritys työllistää tänä päivänä jo 50 laboratoriojärjestelmäalan ammattilaista.
Tähtäimessä Kiinan markkinat
2000-luvun alussa Mylab uudisti strategiaansa jälleen, kun asiakkailta alkoi tulla palautetta, että malli, jolla laboratoriojärjestelmiä toimitetaan on liian monimutkainen ja hankala.
Terveydenhuolto on palvelutoimintaa. Mylabissa alettiin pohtia, että ohjelmistoliiketoimintakin voisi olla palvelua. Siitä alkoi kehitystyö, jonka seurauksena Mylab muuttui ohjelmistomarkkinoijasta järjestelmäkoordinaattoriksi. Nyt yritys ei enää myy ohjelmistolisenssejä vaan palvelua, josta asiakkaat maksavat käytön perusteella.
”Kehitämme menetelmiä ja ohjelmistoja, joilla terveydenhuollon yksiköt voivat välittää laboratoriopyyntöjä ja -vastauksia verkon välityksellä. Myös analysaattorit on kytketty tähän verkkoon. Järjestelmä tunnistaa analysaattoriin laitetun näytteen, hakee siihen liittyvän lähetteen, analysoi näytteen ja lähettää tulokset hoitoyksikölle. Kaikki tapahtuu automaattisesti verkon kautta. Asiakkaiden ei enää tarvitse investoida laitteisiin tai käyttöoikeuksiin”, Esa Soini selvittää.
Hän uskoo, että terveydenhuollon teknologiayritysten kohdalla tulee olemaan laajemminkin edessä toiminnan muuttaminen kokonaan tai osittain palveluksi.
Lähivuosina Mylab on jälleen uudistumisen edessä, sillä kotimarkkinoiden rajat alkavat tulla vastaan. Yritys ei aio jäädä lepäämään laakereilleen ja nauttimaan saavutetusta menestyksestä, vaan edessä on kansainvälistyminen. Mylabilla on runsaasti kontakteja USA:han, mutta se, kuten muutkin länsimaat, on vaikea markkina-alue. Kaikilla on jo jonkintasoisia järjestelmiä ja markkinoille tunkeutuminen on työlästä.
Kehittyvissä maissa, varsinkin Intiassa ja Kiinassa tilanne on toinen. Maat haluavat modernisoitua eikä niillä ole ennestään juurikaan terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Kiinaa Soini pitää tällä hetkellä lupaavimpana kohteena. Sieltä on kantautunut tietoja, että mallia uudistuksiin haettaisiin Pohjoismaista.
Suomalaisen osaamisen kädenjälki
Esa Soini aloitti uransa HYKS:n palveluksessa vuonna 1970, samana päivänä, jona sairaala otti käyttöön ensimmäisen kliinisen tietojärjestelmänsä laboratorioissaan. HYKS:ssa kehitettiin sittemmin useita kliinisten laboratorioiden tietojärjestelmiä.
1980-luvun alkupuolella Suomessa käynnistettiin valtakunnallinen hanke sairaaloiden yhteneväisen tietojärjestelmän aikaansaamiseksi. Kyseessä oli MUSTI-järjestelmä, jonka kehittämistyön koordinoinnin Soini sittemmin sai vastuulleen. Järjestelmän perustaa oli alkujaan kehitetty USA:n veteraanijärjestöjen sairaaloissa, mutta sitä alettiin soveltaa Suomessa aikaisemmin kuin Amerikassa.
Vuonna 1986 Soini sai kutsun USA:han projektiin, jossa rakennettiin USA:n puolustusvoimille tietojärjestelmät 750 sairaalan ja klinikan käyttöön. Esa Soini oli ainoa NATO-maiden ulkopuolinen asiantuntija. Hän vastasi laboratoriojärjestelmien suunnittelusta ja oli lopulta koko hankkeen pääinsinööri. Kyseessä oli silloin maailman kaikkien aikojen suurin tietotekniikkahanke ja Esa Soini sanoo, että se saattaa olla sitä vieläkin.
Erikoista oli, että USA:n puolustusvoimien tietojärjestelmän pohjana käytettiin osaksi Suomessa toteutetun MUSTI- hankkeen kokemuksia. MUSTIn pohjana siis oli aikanaan USA:sta tuotu järjestelmä. Suomalaisen osaamisen kädenjälki siis näkyy järjestelmässä, jota yhä käyttää noin 100 000 henkilöä päivittäin.
Ei ollut kaukana, ettei Esa Soini olisi jäänyt pysyvästi USA:han. Mutta sitten Mylab teki 1993 tarjouksen toimitusjohtajuudesta. Se oli niitä tarjouksia, joista sanotaan, että niistä ei voi kieltäytyä.
Lisätietoja:
www.mylab.fi
