- Autokoriteollisuus ry
- Kaapeliteollisuusyhdistys ry
- Kaivannaisteollisuus ry
- LVI-talotekniikkateollisuus ry
- Meriteollisuus ry
- Metallinjalostajat ry
- Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat
- Suomen Polkupyöräteollisuusyhdistys ry
- Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry
- Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto Skol ry
- Terveysteknologian Liitto ry
- Valutuoteteollisuusyhdistys ry
- Kilpailulainsäädäntö
- Toimialayhdistykset-etusivu
 |
Vain asiakkaan syvällinen tuntemus tuo
menestystä
YMMÄRRYS HOI, ÄLÄ JÄTÄ!
Mittalaitteita valmistavan Mega Elektroniikan toimitusjohtaja Arto Remes kehottaa lääkintälaitteiden valmistajia testaamaan tuotteitaan rohkeasti aidoissa ympäristöissä. Muuta tietä huippuluokan tuotteiden valmistukseen ei hänen mukaansa ole. Ryhmä FiHTAn jäsenyritysten työntekijöitä tutustui asiakkaan työskentelyolosuhteisiin Meilahden sairaalassa.
Arto Remes painottaa, että Ilman oikeassa ympäristössä, hoitohenkilökunnan kanssa, oikeilla potilailla tehtyä kokeiluja ei voi nähdä, kuinka hyvin tuote toimii. Puutteellinen testaus saattaa johtaa tuotteeseen, joka ei toimi kunnolla käyttöympäristössään, vaikka tekninen toimivuus olisi huippuluokkaa.
"Esimerkiksi langaton mittalaite voidaan joutua välillä viemään kesken hoitotoimenpiteen radioverkon kantomatkan ulkopuolelle. Kun se taas palaa kantaman piiriin, sen pitäisi synkronoitua automaattisesti verkkoon ja käynnissä olevaan toimenpiteeseen. Jos laitetta ei ole testattu oikeissa olosuhteissa, valmistajalle ei ole tällainen tilanne välttämättä tullut edes mieleen", Remes havainnollistaa.
Jossakin ohjelmistossa taas voi olla tärkeää se, miten asiat näytetään. Kaiken datan tarjoaminen ei yleensä tue välitöntä hoitoa ja silloin pitäisi tietää, mitä dataa tallennetaan, mitä näytetään ja missä muodossa. Mitä lähemmäs käytännön työtä mennään, sitä yksinkertaisempaa näyttämisen täytyy olla. Joskus riittää pelkästään kyllä tai ei tai punainen tai vihreä väri.
Remeksen mukaan testaaminen vaatii hyviä suhteita hoitoa tuottaviin laitoksiin. Suhteiden hankkimiseen ja luomiseen pitää panosta. Mega Elektroniikka tekee yhteistyötä erityisesti Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa, koska sinne on vuosien varrella kertynyt kontakteja erilaisten projektien sekä työntekijöiden henkilökohtaisten suhteiden perusteella.
Teoriasta käytäntöön Meilahdessa
On varhainen aamu Helsingin Meilahden sairaalassa. Joukko terveysteknologiaa valmistavien yritysten työntekijöitä on kokoontunut seuraamaan reaaliaikaisesti leikkausta videon välityksellä.
Kyseessä on Clinius Oy:n järjestämä koulutustilaisuus teemalla "tunne asiakkaasi". Tällaiset tilaisuudet eivät ole kovin tavallisia, sillä ne vaativat pitkälle vietyjä erityisjärjestelyjä muun muassa potilaan ja henkilökunnan intimiteettisuojan takia.
Edellinen päivä on istuttu kuuntelemassa luentoja operatiivisesta sairaanhoidosta. Nyt on tarkoitus nähdä miten teoria muuttuu käytännöksi. Timo Parkkari ja Arto Seljänperä Cliniuksesta pohjustavat, mitä on tapahtumassa.
Kyseessä on diagnostinen tähystysleikkaus, jossa mennään pitkällä skoopilla potilaan rintaonteloon. Tarkoituksena on selvittää, onko radiologisten tutkimusten löydös pahanlaatuinen kasvain vai jotakin muuta. Ollaan kirurgisesti haastavassa maastossa, sillä operoitava alue on lähellä sydäntä sekä suuria valtimoita ja laskimoita.
Osa kurssilaisista näkee oikean leikkauksen ensimmäistä kertaa, osa on ollut vastaavanlaisessa tilaisuudessa joskus aikaisemminkin. Jälkikäteen kaikki sanovat oppineensa jotakin uutta.
Todellinen tilanne kertoo, miksi ja miten
Kuva- ja ääniyhteys leikkaussaliin on avattu. Lääkärit selostavat toimenpiteen eri vaiheita. Parkkari ja Seljänperä täydentävät. Miten potilasta on valmisteltu, miten henkilökunta on valmistautunut. Miksi potilas on tietyssä asennossa ja mitä se tarkoittaa elintoimintojen ylläpitämisen kannalta. Mitä lääkkeitä käytetään. Mitä mitataan, miten monitorit on sijoitettu ja mitä niistä näkee. Miten prosessi etenee, mitä kukin tekee ja missä vaiheessa.
Potilaan yleisestä hyvinvoinnista vastaava anestesialääkäri arvioi, että leikkaus kestää kolmisen tuntia, ja arvio osoittautuu oikeaksi. Tässä yhteydessä tulee ilmi monelle aivan uusi asia – se kuinka paljon leikkausyksikkö tekee varmentamista - työtä, jonka toivotaan jäävän turhaksi. Kaikki mahdollinen on mietitty etukäteen ja myös se, miten tarvittaessa menetellään.
Leikkauksessa saattaa syntyä komplikaatioita tai sitä ei voidakaan tehdä suunnitellulla tavalla. Tähystysleikkaus voidaan tarvittaessa muuttaa erittäin nopeasti avoleikkaukseksi. Ja vaikka kyse on diagnostisesta toimenpiteestä, myös siihen on varauduttu, että jos löytyy kasvain, se ehkä poistetaan saman tien.
Kun potilas on peitelty, hän on täysin piilossa. Ja kun mitään ei näy, ollaan täysin mittareiden ja laitteiden varassa. Niiden on siis toimittava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Potilaan elintoimintojen lisäksi seurataan, miten hänen elimistönsä polttaa lääkkeitä ja tarpeen vaatiessa lääkkeitä lisätään. Lääkkeiden kulutukselle on olemassa teoreettisia laskentakaavoja, mutta jokainen on yksilö ja laskentakaavojen käyttö olisi enemmän tai vähemmän arvailua. Tekniikasta on siis todella suuri apu potilaan hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.
Leikkauksen jälkeen tehdään kiertokäyntejä osastoille. Kiinnostuksen kohteita on paljon. Miten tietojärjestelmiä käytetään, missä määrin ne ovat yhteentoimivia. Paljonko on vuoteita hoitajaa kohti. Miten potilassänkyjä voisi kehittää, miten hälytykset toimivat.
Osastokierrosten lopuksi summataan, oliko tarpeellinen päivä. Oli se.
Lisätietoja:
