- Autokoriteollisuus ry
- Kaapeliteollisuusyhdistys ry
- Kaivannaisteollisuus ry
- LVI-talotekniikkateollisuus ry
- Meriteollisuus ry
- Metallinjalostajat ry
- Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat
- Suomen Polkupyöräteollisuusyhdistys ry
- Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry
- Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto Skol ry
- Terveysteknologian Liitto ry
- Valutuoteteollisuusyhdistys ry
- Kilpailulainsäädäntö
- Toimialayhdistykset-etusivu
POTILASTIETOJÄRJESTELMIIN KAIVATAAN LISÄARVOPALVELUITA
Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mikko Nenonen haastoi FiHTAn 30-vuotisjuhlassa terveysteknologian teollisuuden talkoisiin, joiden avulla Suomeen saataisiin ensimmäinen lääketieteellisen tietotekniikan professuuri. Lahjoitusprofessuuri olisi tarkoitus sijoittaa johonkin lääketieteellisistä tiedekunnista. Haaste on aiheellinen, sillä vanhaan paperiseen maailmaan ei ole enää paluuta.
Suomessa terveydenhuollon sähköinen järjestelmä on jo sataprosenttisen kattava, joten palvelujärjestelmän kannalta korkean tason lääketieteellinen näkökulma, tutkimus ja opetus olisivat enemmän kuin paikallaan. Teollisuudelle professuuri toisi selkänojaa ja mahdollistaisi entistäkin paremman yhteistyön terveydenhuollon ja teollisuuden välillä. Sähköinen kertomusmaailma ja tiedon tehokas hyödyntäminen tarjoavat aivan uudenlaisia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia.
Varsinaisten potilaskertomusten lisäksi terveydenhuollossa on käytössä erikoisalakohtaisia järjestelmiä, hallinnollisia järjestelmiä ja toiminnanohjausjärjestelmiä. Kokonaisuutta ei voi enää verrata vanhaan paperiseen järjestelmään, koska sähköisillä työkaluilla voidaan tehdä paljon enemmän ja monipuolisemmin.
Heikko kohta on se, että tieto ei tahdo siirtyä järjestelmien välillä. Myös järjestelmien käytettävyys monine kirjautumisineen koetaan ongelmana.
Suuri mahdollisuus, sekä hoitojärjestelmälle että teollisuudelle, on älyn tuominen ohjelmistoihin. Näköpiirissä siintää tulevaisuus, jossa sähköisiä järjestelmiä ei käytetä enää vain tiedon kirjaamiseen ja säilyttämiseen vaan niiden koetaan aidosti myös tukevan hoitotyötä. Tekevät ehdotuksia, hakevat tarvittavaa tietoa automaattisesti ja hälyttävät mahdollisissa virhetilanteissa.
Käyttökokemuksessa parantamisen varaa
Suomalaisten sähköisten järjestelmien käyttökokemuksessa on vielä parantamisen varaa.
Potilastietojärjestelmät lääkärien työvälineenä 2010 – tutkimuksessa lääkärit antoivat niille arvosanaksi keskimäärin alle 7 kouluarvosanana. Potilastiedon saatavuus lääkärin omassa organisaatiossa on helpottunut, mutta niin järjestelmien käytettävyydessä kuin tiedonvaihdossa organisaatioiden välillä koettiin olevan vielä paljon kehitettävää.
Tutkimuksen toteuttivat Suomen Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopiston FinnTelemedicum-yksikkö. Tulokset julkistettiin Lääkäripäivillä tammikuussa.
Lääkärit kokivat kyselyssä myönteisenä tiedon saatavuuden oman organisaation sisällä lääkärin sijainnista riippumatta. Tietotekniikan mahdollistamia lisäarvopalveluita kaivattiin. Tällaisia olisivat esimerkiksi tuki lääkitysvirheiden estolle, määräysten perillemenon seuranta tai yhteenvetonäkymät.
Myös Mikko Nenonen kaipaa tietojärjestelmiltä lisäarvopalveluita. Hän puhui lääkäripäivillä potilastietojärjestelmistä hallinnon näkökulmasta.
"Järjestelmän loppukäyttäjän tulisi olla tietoinen työnsä tuloksista ja kohdeväestönsä pitkäaikaissairauksien hoitotasosta. Hänellä tulisi olla mahdollisuus ´terveyshyötymallin´ mukaisesti kohdistaa työtään ´vain asiakkaisiinsa´. Esimiestasolla tulisi voida mitata, ohjata ja palkita tiimejä ja myös yksittäisiä lääkäreitä heidän työnsä mitattavissa olevan tuloksellisuuden perusteella", Nenonen sanoi.
Hänen mukaansa tällaisista järjestelmistä on olemassa kansainvälisiä esimerkkejä, ja hän piti valitettavana sitä, että Suomessa on päädytty käyttämään resurssit passiivisen tietoarkiston rakentamiseen.
"Johtaja jää odottamaan lisäarvopalveluja", hän painotti.
Valvonta tiukentuu direktiivin myötä
Lääkäripäivillä puhunut ylilääkäri Jari Forsström Lääkäriliitosta, piti puutteellista valvontaa yhtenä potilastietojärjestelmien ongelmien lähteenä. Lääkintälaitteiden valvonta on perustunut direktiiveihin, ja lääkintälaitteisiin liittyvissä ohjelmistoissa onkin ollut suhteellisen vähän murheita. Potilastietojärjestelmiä ei ole valvottu samalla tavalla.
Hänen mukaansa uusi lääkintälaitedirektiivi muuttaa tilanteen. Sen mukaan ohjelmisto voi olla lääkintälaite myös siinä tapauksessa, että sitä ei myydä jonkin laitteen osana.
"Valtaosa potilastietojärjestelmistä luettaneen luokan I lääkintälaitteeksi, jolloin niille riittää kevein sertifiointimenettely. Merkittävä uudistus nykytilanteeseen verrattuna on kuitenkin se, että sertifioinnin kautta ohjelmistot tulevat viranomaisvalvonnan piiriin", Forsström sanoi alustuksessaan.
"Direktiivin myötä ohjelmisto-ongelmien ilmoittamiseen syntyy lakisääteinen velvollisuus, mikä selkiyttää tilannetta terveydenhuolto-organisaatioissa."
Lisätietoa
Tietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2010 – tutkimuksen verkkosivut
http://www.laakariliitto.fi/tilastot/tutkimuksia/tietojarjestelmat_tukemaan_potilaan_hoitoa.html
