- Autokoriteollisuus ry
- Kaapeliteollisuusyhdistys ry
- Kaivannaisteollisuus ry
- LVI-talotekniikkateollisuus ry
- Meriteollisuus ry
- Metallinjalostajat ry
- Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat
- Suomen Polkupyöräteollisuusyhdistys ry
- Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry
- Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto Skol ry
- Terveysteknologian Liitto ry
- Valutuoteteollisuusyhdistys ry
- Kilpailulainsäädäntö
- Toimialayhdistykset-etusivu
Clinius Oy
TEKNOLOGIAYRITYS TARVITSEE MYÖS KLIINISTÄ OSAAMISTA
Suomalainen terveydenhuollon teknologiaosaaminen on tunnustetusti korkeaa. Teknologiayritysten kliinisen osaamisen puute voi kuitenkin hidastaa markkinoille pääsyä tai jopa estää sen.
"Kliininen laitetutkimus tai lääketieteellisen laitteen koekäyttö terveydenhuollon yksikössä ei ole ihan yksinkertainen asia", sanoo Clinius Oy:n toimitusjohtaja Miikka Maijala. Clinius tuottaa kliinistä palvelua teknologiayrityksille. Sen palveluita ovat viralliset kliiniset tutkimukset, käyttäjälähtöiset laitetestaukset, kliiniset koulutukset ja käyttäjätarvekartoitukset.
Kliinisen laitetutkimuksen ensimmäinen kynnys on klinikalle pääsy. Sairaalat eivät ota tutkittavaksi mitä tahansa, vaan sen pitää liittyä yksikön erikoisosaamiseen ja olla samalla sille mielenkiintoista.
"Jos nämä ehdot täyttyvät, terveydenhuollon ammattilaisilla on kyllä halua yhteistyöhön. Teknologian kehittyminen edistää lääketiedettä ja kehittää hoitomuotoja ja hehän haluavat hoitaa ihmisiä mahdollisimman hyvin. Kliinisten ja teknologisten intressien kohtaamisessa tarvitaan usein meidän kaltaistamme asiantuntijaa", Maijala sanoo.
Tutkimuksen läpivienti tehostuu
Toinen kynnys on tutkimussuunnitelman laatiminen ja lupien hakeminen. Se ei ole mitään rakettitiedettä ja sen yritys voi hoitaa itsekin. Mutta asiantuntija tuntee juridiikan ja käytännöt, jolloin myös lupaprosessi on paljon nopeampi.
"Yleensä myös tutkimussuunnitelma on laadukkaampi, ja se menee varmemmin läpi viranomaisportaissa, kun suunnitelman laatii sellainen, jolla on kokemusta niiden laatimisesta", Clinius Oy:n kliininen johtaja Timo Parkkari sanoo.
Kolmas kynnys on suunnitelman läpivienti.
"Et voi vain viedä laitetta sairaalaan, laittaa viereen nippua palautelomakkeita ja odottaa, että ne on kuukauden kuluttua täytetty. Ei ne ole. Tai sitten lomakkeessa voi lukea, että laite kaatui. Se tieto ei auta yhtään mitään, kun pitäisi tietää, millaisissa olosuhteissa laite lopetti toimintansa. Mitä silloin tapahtui?"
Kun Clinius vastaa laitetutkimuksen läpiviennistä, se haastattelee kaikki laitetta käyttäneet. Lisäksi sen kliininen asiantuntija tekee koko ajan havaintoja myös laitteen teknisestä toimivuudesta. Teknologiayrityksen oma tekninen asiantuntija on yleensä paikalla, mutta ei kaikissa tapauksissa.
Cliniuksen asiakkaiden palaute on ollut, että tutkimuksen läpivienti tehostuu, kun sen hoitaa siihen erikoistunut asiantuntija.
Asiakasymmärrystä ei voi olla liikaa
Clinius on perustettu kolme vuotta sitten, mutta sen asiantuntijoilla on tyypillisesti noin 15 vuoden kokemus kliinisestä työstä ja useimmilla myös kymmenen vuoden kokemus tuotekehitysyhteistyöstä.
"Kaikki testaaminen ei ole virallista kliinistä tutkimusta. Töitä tehdään myös epävirallisemmissa merkeissä ja usein yrityksen omassa tutkimuslaboratoriossa. Näissä projekteissa voimme toimia kliinisinä asiantuntijoina tuomaan osaamista tuotteen käyttäjälähtöiseen testaukseen", Miikka Maijala sanoo.
Hän kiteyttää Cliniuksen toiminnan sanomalla, että ”autamme teknologiayrityksiä ymmärtämään asiakkaidensa toimintaa”. Asiakasymmärrystä ei voi koskaan olla liikaa.
Lisätietoa:
