- Ympäristölinjaus
- Uutiset
- Tapahtumia
- Ympäristöuutiskirje
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2012
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2011
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2011
- ympäristöuutiskirje huhtikuu 2011
- ympäristöuutiskirje maaliskuu 2011
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2010
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2010
- Ympäristöuutiskirje kesäkuu 2010
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2010
- Uutiskirjearkisto (2008-2009)
- Ympäristöuutiskirje-wiki
- Teknologiateollisuus ja ympäristö
- Lainsäädäntöä
- Tuotteiden ekologinen suunnittelu - Ajankohtaissivu (EuP)
- Ympäristöteknologia
- Julkaisuja
- Energiatehokkuussopimus
- Ympäristötyöryhmä
- Jäsensivut
- In English
Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | maaliskuu 2010
Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | maaliskuu 2010
Ympäristöasiat painopisteeksi
Teknologiateollisuus on julkaissut ympäristölinjauksen, johon on koottu toimialan painotukset ympäristöasioissa. Linjauksen tavoitteena on vahvistaa yritysten kilpailukykyä ympäristöosaamisen ja -teknologioiden avulla. Linjauksen tekemiseen osallistui merkittävä joukko toimialan yrityksiä.
Linjauksessa määritellään alueet, joilla yrityksillä on suurin mahdollisuus vahvistaa kilpailuetuaan ja varmistamaan toimintaedellytyksensä tulevaisuudessa.
Ympäristöosaamisesta teknologiateollisuuden kilpailuvaltti
Teknologiateollisuuden vasta julkaistun ympäristölinjauksen tavoitteena on vahvistaa suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten kilpailukykyä ympäristöosaamisen ja -teknologioiden avulla. Linjauksen tekemiseen osallistui merkittävä joukko toimialan yrityksiä.
”Ympäristötietoisuuden lisääntymisen seurauksena ympäristöasiat ovat saaneet enemmän painoarvoa yhteiskunnassa, eivätkä yritykset voi jättää niitä huomioimatta toiminnassaan. Ympäristöosaamisesta tulisikin tehdä kilpailuvaltti, ja meidän tulisi hyödyntää niitä vahvuuksia, joita meillä jo on. Nyt on oikea aika toimia, sillä vielä ehdimme aallonharjalle”, Teknologiateollisuus ry:n ympäristöryhmän ryhmäpäällikkö Pirjo Kaivos sanoo.
Linjauksessa määritellään ne alueet, joilla yrityksillä on suurin mahdollisuus vahvistaa kilpailuetuaan ja varmistaa toimintaedellytyksensä tulevaisuudessa.
”Tulevaisuuden kilpailuetu perustuu kykyyn hyödyntää teknologiateollisuuden ratkaisuja ympäristöä säästävällä tavalla. Esimerkiksi materiaalitehokkuus on sekä ekologista että taloudellista tehokkuutta. Kun samasta materiaalimäärästä valmistetaan enemmän arvokkaita tuotteita, säästetään kustannuksia”, Kaivos mainitsee.
Linjauksessa määritellään teknologiateollisuuden ympäristöasioiden painopistealueet ja toimintaa ohjaavat yhteiset periaatteet. Kaivoksen mukaan tämä on tärkeää, sillä määrittely parantaa mahdollisuuksia keskustella sidosryhmien kanssa ja voi johtaa hedelmälliseen yhteistyöhön.
”Aktiivisella vuorovaikutuksella voimme vaikuttaa paremmin siihen, että lainsäädännön kehitys kohdentuu teknologiateollisuuden yritysten kannalta olennaisiin asioihin. Jatkuva dialogi sidosryhmien kanssa auttaa yrityksiä tunnistamaan sidosryhmien odotukset ja saamaan käyttöönsä niiden asiantuntemusta.”
Avaintekijöitä onnistumiselle ovat nopeus reagoida uusiin haasteisiin, avoin innovaatiotoiminta ja saumaton, yli perinteisten rajojen tehtävä yhteistyö arvoketjun eri osien välillä.
”Yritykset eivät ole ympäristöosaamisen kehittämisessä yksin. Teknologiateollisuus tukee yrityksiä juuri näissä asioissa”, Kaivos lupaa.
Linkki ympäristölinjaukseen.
Aktiivinen vaikuttaminen tuo ympäristöasioissa tulosta
”Yritysten aktiivisuus oikeaan aikaan tuottaa tulosta ja hyvää keskustelua. Vuorovaikutukseen pitäisi pyrkiä silloin, kun päätöksiä tehdään, ei jälkikäteen”, korostaa Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän puheenjohtajana viisi vuotta toiminut Marko Vainikka. Hän työskentelee Wärtsilän kestävän kehityksen johtajana.
Yritysten osallistumista kuitenkin rajoittaa Vainikan mukaan, että valmistelussa olevista asioista on joskus vaikea saada riittävän selkeää tietoa ajoissa ja aikataulut voivat olla niin tiukkoja, ettei asioita ehdi kommentoimaan.
Teknologiateollisuus julkaisi helmikuussa ympäristölinjauksen joka kokoaa toimialan kannalta keskeiset suuntaviivat. Tekstin laativat ympäristötyöryhmässä mukana olevat yritykset. Puheenjohtaja toivoo julkaisun auttavan yrityksiä ympäristöpainotusten löytämisestä ja levittämisestä verkostossa.
”Linjaus kannattaa lukea läpi ja miettiä, miten yritys voi vastata haasteisiin niin että menestyy myös tulevaisuudessa. Linjauksen painotusten noudattaminen edistää sekä ympäristöosaamisen että liiketoiminnan kehittymistä.”
Antennit pystyssä
Vainikka korostaa, että tulevaisuus vaatii ympäristöasioissa uudenlaisia ratkaisuja. Yritysten pitää ennakoida ja hakea uusia toimintatapoja. Ympäristöasiat ovat nousseet tärkeiksi niin kuluttajien käyttäytymisessä, arvoketjuissa, viranomaispäätöksissä kuin poliittisessa keskustelussakin.
”Maailmalla panostetaan järkyttäviä summia ympäristöratkaisujen kehittämiseen ja kilpailijakenttä muuttuu. Suomalaista teollisuutta on pidetty edelläkävijänä, mutta on hyvä muistaa kysyä välillä onko se sitä myös tulevaisuudessa.”
Ympäristölainsäädännön seuraaminen on yrityksille yhä vaativampaa ja kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan sekä aikaa että osaamista.
”Tässä Teknologiateollisuus ja sen ympäristötyöryhmä pyrkivät auttamaan yrityksiä. Tarjoamme tietoa, mahdollisuuksia ja asiantuntijoita”, Vainikka kertoo.
Hänen aloitteestaan Teknologiateollisuus käynnisti myös tämän ympäristökirjeen välittämään toimialaa koskevaa ympäristötietoa.
Teollisuus säästää energiaa
Vainikan mukaan teollisuuden etu on kehittää jatkuvasti energiatehokkaampia ratkaisuja sekä ympäristön että oman toimintansa kannalta.
”Yrityksillä pitää olla toimintaedellytykset menestyä siinä, mitä ne tekevät. Kilpailukykyinen energianhinta on yksi niistä, mutta energia ei missään tapauksessa ole niin halpaa, että teollisuus voisi olla siitä välittämättä,” Vainikka huomauttaa.
”Kokonaiskilpailukyky tulee siitä, että meillä on toimintaedellytykset ja niitä käytetään energiatehokkaasti.”
Luonnonvarat ovat rajallisia
Yhtenä tulevaisuuden haasteista Vainikka näkee luonnonvarojen kestävän käytön.
”Teollisuudenalana olemme murroskohdassa ympäristöasioissa. Moni asia on muuttumassa. Meidän täytyy miettiä sekä globaaleja että paikallisia näkökohtia. Edessä ovat ilmastonmuutos, vesikysymys, materiaalien riittävyys. Lisäksi tulee uutta teknologiaa, joka pakottaa miettimään, mitä tehdään kaikilla vanhoilla menetelmillä.”
Vainikka toteaa, että kilpailutilanne voi olla tulevaisuudessa aivan uudenlainen , ja sitä on vaikea vielä edes hahmottaa. Siksi toimialan sisäinen keskustelu ja tiedon ja kokemusten jakaminen ovat yhä tärkeämpiä.
”Ympäristötyöryhmä on ollut erittäin aktiivinen ja keskusteleva. Toivon jatkossa entistä suurempaa aktiivisuutta pieniltä yrityksiltä, ja rohkeutta tuoda omia tarpeitaan esiin työryhmän kehittelyyn”, Vainikka rohkaisee.
”Käyttäkää Teknologiateollisuuden asiantuntijuutta! Paras tulos toiminnassa saadaan, kun jäsenyritykset ovat aktiivisia ja toimivat yhteistyössä.”
Ympäristöosaaminen osa vastuullista liiketoimintaa
Ympäristövaatimukset ovat tehostaneet yritysten toimintaa ja tuoneet siten myös säästöjä, metalliteollisuuden sopimusvalmistaja Promeco Group Oy:ssä arvioidaan.
VM Groupin myyntijohtaja Marco Koistinen ja emoyhtiö Promeco Groupin laatupäällikkö Marko Aittamäki eivät koe päähankkijoiden ympäristövaatimusten seuraamista haasteellisena.
“Haluamme harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Silloin myös ympäristöasioiden täytyy olla kunnossa”, he sanovat.
VM Group on vaasalainen ohutlevyjalostaja, joka kuuluu metallialan alihankkija Promeco Group-konserniin. Ympäristöohjelmien ansiosta yritysten ympäristöosaaminen kehittyy jatkuvasti.
”Ympäristöasioiden huomioiminen ja kehittäminen antavat yrityksen toiminnasta positiivisen kuvan. Joillakin asiakkailla ympäristöjärjestelmä on yhteistyön edellytys”, Aittamäki kertoo.
Yhteistyöllä eteenpäin
Yksi VM Groupin päähankkijoista on Wärtsilä, joka on asettanut verkostoyrityksilleen vaatimukseksi sertifioidun ympäristöjärjestelmän.
”Päähankkijat valvovat ympäristövaatimusten noudattamista säännöllisillä kyselyillä, jotka analysoidaan ymmärtääkseni hyvin tarkkaan”, Koistinen mainitsee.
VM Groupin johtamisjärjestelmästandardit kattavat levymekaniikan suunnittelun, valmistuksen ja kokoonpanopalvelut.
”Olemme panostaneet ympäristöjärjestelmän kehitysohjelmiin, ympäristön kuormituksen vähentämiseen ja sellaisten mittareiden seurantaan, joilla pystymme varmistamaan ympäristötavoitteiden toteutumisen.”
Myyntijohtaja ja laatupäällikkö korostavat alihankintaketjun yhteisten tavoitteiden merkitystä. Niiden kautta laatutaso ja yhteistyön tulokset paranevat.
Tuottavaa toimintaa
Ympäristövaatimukset ovat vieneet VM Groupin toimintaa eteenpäin. Toki yritys on kehittänyt ympäristöasioita myös omasta aloitteestaan, sillä niiden työstäminen vaikuttaa suoraan tuottavuuteen ja viihtyvyyteen.
”Olemme saaneet kustannussäästöjä tehostamalla energiankäyttöä sekä lajittelua”, Koistinen kertoo.
Päähankkijat kannustavat verkostoyrityksiään toiminnan kehittämiseen. Aittamäki ja Koistinen mainitsevat Wärtsilän tarjoavan yhteistyöapuaan yrityksille ja pyrkivän siten kannustamaan verkostoaan noudattamaan asetettuja vaatimuksia.
”Asiakkaat järjestävät säännöllisesti tapaamisia, joissa ympäristöasioista keskustellaan. Wärtsilä järjestää lisäksi toimittajapäiviä, jolloin asioita käsitellään laajemmin. Olemme kokeneet tapaamiset ja toimittajapäivät tarpeellisiksi”, miehet toteavat.
Suomen ympäristömaine on Nokialle tärkeä
”Suuret suomalaiset yritykset ovat tehneet ainakin 15 vuotta kovasti töitä ympäristöasioiden hyväksi, mutta siitä tiedetään aika vähän. Nokia on suomalainen yritys, ja meille on tärkeää, että nämä asiat hoidetaan täällä hyvin, sanoo Markus Terho. Nokian Markets-yksikön ympäristöjohtaja on Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän uusi puheenjohtaja.
Hän myös toivoo, että hyvin hoidetut ympäristöasiat näkyisivät paremmin ja yritykset saisivat niistä mainehyötyä. Lisäksi toimialan tulisi yhdessä pitää niitä esillä sekä vaikuttaa toimintaan ja lainsäädäntöön ainakin eurooppalaisella tasolla.
Ympäristölinjaus antaa ryhtiä
Markus Terho on tyytyväinen Teknologiateollisuuden ympäristölinjaukseen, joka tehtiin tiiviinä ryhmätyönä.
”Pienempi työryhmä on tuonut ympäristötyöhön tehoa. Nyt mukana oleva yritys joutuu osoittamaan sitoutumisensa. Linjaustyössä meillä oli selkeä motivaatio: jokainen yritys joutuisi tekemään työn itse joka tapauksessa,” Terho sanoo.
Hän korostaa, että kun yritykset tekevät yhteistyötä toimialatasolla, ne voivat itse vaikuttaa siihen, mihin suuntaan asiat kehittyvät.
”Jos on lakipakko, silloin toteutetaan sitä, mitä muut pitävät tärkeänä. Omista lähtökohdista tehty ympäristökehitys motivoi yrityksiä paremmin.”
Terho muistuttaa, että toimialajärjestön kautta yritykset pystyvät vaikuttamaan lainsäädäntöön niin Suomessa kuin EU-tasollakin. Hänen mielestään yrityksillä on turhaan sellainen käsitys, että niillä ei olisi vaikutusmahdollisuuksia.
”Kyllä järjestöillä ja alueellisella vaikuttamisella on merkitystä. Vertailukohtana voi pitää vaikkapa Saksan osavaltioita, jotka hakevat omat vaikuttamiskanavansa suoraan EU-tasolle.”
Samat periaatteet ympäri maailmaa
Nokiassa työskentelee noin sata ympäristöasiantuntijaa eri puolilla maailmaa. Ympäristötoiminnan ja kestävän kehityksen periaatteet ovat konsernissa samat ollaan sitten Kiinassa, Yhdysvalloissa tai Suomessa.
”Meillä on toimittajaverkostollemme yleiset vaatimukset, joita jokainen yritys sitoutuu noudattamaan. Niissä on useita eri kategorioita, ja noin sata vaatimusta. Yksi kategoria on ympäristö, yksi sosiaalinen vastuu”, Terho kertoo.
Nokia myös kannustaa verkostonsa yrityksiä kilpailuun ympäristöasioissa. Hyvistä ratkaisuista palkitaan ja yritysten kanssa sovitaan vuosittaisista yhteisistä parannustavoitteista.
”Haemme ratkaisuja, jotka eivät aiheuttaisi suuria vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen vaan pieniä asioita, joilla on kuitenkin merkitystä.”
Pienillä asioilla suuret vaikutukset
Omassa toiminnassaan Nokia pyrkii edistämään ympäristöasioita pienin teoin. Niistä kertyy suuria kokonaisuuksia, kun Nokian puhelinten käyttäjiä on miljardi.
Esimerkkinä Terho kertoo laturien virransäästön. Kun laturi on seinässä, se kuluttaa virtaa, vaikka ei lataisi puhelinta. Tämä virrankulutus on minimoitu ja laturien edelleen uudistaminen aiheuttaisi suuremman ympäristövaikutuksen kuin saavutettu energiansäästö toisi. Siksi Nokian uusissa puhelinmalleissa on muistutusteksti laturin irrottamisesta pistorasiasta silloin, kun sitä ei käytetä. Laturin irrottamalla virtaa ei kulu lainkaan.
”Haemme ratkaisuja, jotka eivät aiheuttaisi suuria muutoksia ihmisten käyttäytymiseen vaan pieniä asioita, joilla on kuitenkin merkitystä jokaisen oman toiminnan ympäristövaikutuksiin”, Terho sanoo.
Toinen esimerkki ovat puhelinten pakkaukset, joihin käytettävää materiaalia on vähennetty 54 prosentilla vain paremmalla suunnittelulla. Samalla ovat vähentyneet kuljetuskustannukset. Myös yritykselle tästä on hyötyä, suoraa säästöä on saatu noin 500 miljoonaa euroa parissa vuodessa.
Lyhyesti
Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmä 2010
Teknologiateollisuuden hallitus on vahvistanut ympäristötyöryhmän kokoonpanon vuodelle 2010. Ryhmän uutena puheenjohtajana aloittaa Markus Terho Nokia Oyj:stä ja sihteerinä jatkaa Pirjo Kaivos Teknologiateollisuus ry:stä.
Ympäristötyöryhmä:
- ohjaa vaikuttamista ympäristölainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanoon
- edistää ympäristöosaamisen hyödyntämistä kilpailukyvyn vahvistamisessa
- toimii neuvoa-antavana elimenä ympäristöasioiden kehittämisessä
- edistää yhteistyötä yritysten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä.
Ympäristötyöryhmän kokoonpano kokonaisuudessaan.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Pirjo Kaivos, 09 192 3282, 040 540 1796
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
WEEE- ja RoHS-direktiivien käsittelyt jatkuvat keväällä 2010
WEEE- ja RoHS-direktiivien muutosehdotusten käsittelyä jatketaan sekä neuvostossa että parlamentissa kevään aikana Espanjan puheenjohtajakaudella. Parlamentin raportoijana on RoHSissa Jill Evans ja WEEEssä Karl-Heinz Florenz. Suunnitelmissa on, että molemmista ehdotuksista äänestetään parlamentin täysistunnossa kesäkuussa. Myös neuvostolla on tavoitteena päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuun aikana.
Molemmat instanssit haluavat laajentaa sekä RoHS- että WEEE-direktiivejä koskemaan kaikkia sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Tämän lisäksi käsitellään monta muuta asiaa:
- RoHS: muun muassa määritelmät, ainekiellot, poikkeukset ja niiden hakumenettelyt sekä Reachin ja RoHSin yhteensovittaminen
- WEEE: muun muassa keräys- ja kierrätystavoitteet, rahoitus ja rekisteröinti
Seuraamme aktiivisesti miten prosessit etenevät.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilöt
WEEE: Peter Malmström, 09 192 3387, 0400 217 250
RoHS: Carina Wiik, 09 192 3315, 040 717 3627
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Ympäristömerkkiasetus on julkaistu
EU:n ympäristömerkkiasetus (EY) N:o 66/2010 on julkaistu. Asetuksena se on sellaisenaan Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetus sisältää mm. EU-kukan yleiset vaatimukset. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä tuoteryhmien määrä kasvaisi nykyisestä 26:sta 40-50:een. Tuotekohtaiset vaatimukset määritetään tuoteryhmittäin erikseen. Tällä hetkellä tehdään kriteereitä mm. rakennusten ympäristömerkille. Asetuksen myötä ekomerkin hakemus- ja vuosimaksu laskevat.
Asetuksen mukaan ympäristömerkkiä ei voi myöntää tavaroille, joissa on REACH- tai CLP-asetuksen mukaan myrkyllisiksi, ympäristölle vaarallisiksi tai CMR-luokiteltuja aineita. Tästä voidaan poiketa vain, jos
- ei ole teknisesti mahdollista käyttää muita aineita
- se on ympäristön kokonaisvaikutukset huomioon ottaen huomattavasti parempi vaihtoehto
Lisätietoa:
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Mia Nores-Korkeamäki, 09 1923 338, 044 330 0928
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Ajankohtaista REACHissä
REACHin kandidaattilista päivitettiin tammikuussa
Euroopan kemikaalivirasto kasvatti luvanvaraisten aineiden kandidaattilistaa tammikuussa 14 uudella aineella. Vuoden 2009 lopussa ehdotetuista aineista listalle päätyivät kaikki paitsi akryyliamidi. Listalla on tällä hetkellä 29 ainetta. Komissio päättää Euroopan kemikaaliviraston suosituksen pohjalta, mitkä kandidaattilistan aineista valitaan edelleen lupamenettelyyn meneviksi (asetuksen liite XIV) aineiksi. Kandidaattilistaa päivitetään kahdesti vuodessa.
8 uutta ainetta ehdolla REACHin kandidaattilistalle
Euroopan kemikaalivirasto ehdottaa seuraavia aineita lisättäväksi luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle:
- trikloorietyleeni
- boorihappo
- dinatriumtetraboraatti, vedetön
- tetrabooridinatriumheptaoksidi
- natriumkromaatti
- kaliumkromaatti
- ammoniumdikromaatti
- kaliumdikromaatti
Ehdotuksia voi kommentoida 22.4.2010 saakka.
Aineen päätyminen kandidaattilistalle aiheuttaa velvoitteita erityisesti aineiden ja esineiden valmistajille ja maahantuojille. Lisätietoja velvoitteista.
Lisätietoa: REACH-neuvontapalvelun uutinen
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Mia Nores-Korkeamäki, 09 1923 338, 044 330 0928
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Teollisuuden päästödirektiivi parlamentin toiseen käsittelyyn
Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta teollisuuden päästödirektiiviin (ympäristölupadirektiiviin, IPPC-direktiivin uusimiseen) hyväksyttiin 15.2.2010. Direktiivin toinen käsittely parlamentissa alkoi 17.3.2010 ja alustavan aikataulun mukaisesti direktiiviesitys on parlamentin täysistunnon käsittelyssä heinäkuussa. Parlamentin ympäristövaliokunnan esittelijän raporttiluonnos julkaistiin helmikuun lopulla. Raporttiluonnoksen keskeisenä esityksenä on mm. toimialakohtaiset vähimmäisvaatimukset, joka oli esillä jo parlamentin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Komission arvion mukaan direktiivi hyväksytään ja julkaistaan vuoden 2010 loppuun mennessä.
Lisätietoa:
Direktiiviesityksen käsittelytilanne: Pre-Lex ja Oeil
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Sirpa Silander, 09 192 3293
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Seuraavassa numerossa: Ekotehokas tuotanto
Yritysten tuotantotoimintaan kohdistuu monia ympäristövaatimuksia, jotka liittyvät energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen ja kemikaalien vastuulliseen käyttöön. Asiakasvaatimusten ohella vaatimuksia tulee lainsäädännöstä, vapaaehtoisista sopimuksista sekä muilta yhteistyökumppaneilta.
Tehokas tuotanto on yleensä myös ekotehokasta. Materiaaleja, energiaa ja kemikaaleja käytään tehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Tämä tuo yritykselle myös taloudellisia säästöjä.
