Vesilainsäädännön uudistuksen tavoitteena oli vesilainsäädännön selkeyttäminen ja ajanmukaistaminen. Vesilain soveltamisalassa vesialueiden ja vesivarojen käytöstä ja perusperiaatteissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Lakiin tehtävillä muutoksilla pyritään parantamaan vesiympäristön tilaa, selkeyttämään lainsäädäntöä ja tehostamaan vesilupien käsittelyä. Vesiympäristöä muuttava hanke edellyttää nykyiseen tapaan lupaa ja lupaharkinta perustuu hankkeesta aiheutuvien hyötyjen ja haittojen punnitsemiseen, eli intressivertailuun, jota täydentää kielto aiheuttaa huomattavan haitallisia vaikutuksia. Uudistuksen yhteydessä tehtiin myös tarkastuksia useisiin vesilakia sivuaviin lakeihin.

 

Uudessa laissa lupaa edellyttävien hankkeiden listaan kuuluu yli 500 kuutiometrin suuruiset ruoppaukset ja sellaiset vesitaloushankkeet, jotka voivat vaarantaa puron uoman luonnontilan. Lupakynnyksen alapuolelle jäävien ruoppaus- ja ojitushankkeiden ennakkovalvonta tehostuu, kun ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan. Vesilupien käsittelyn nopeuttamiseksi katselmustoimituksista ja lopputarkastuksista luovutaan. Vesiluvasta päättää nykyiseen tapaan aluehallintovirasto, mutta lakiin on lisätty säännös, jonka mukaan viraston on yhteiskunnan kannalta tärkeässä vesitaloushankkeessa pyydettävä valtioneuvoston lausunto. 

 

Lisätietoa: OM: vesilainsäädännön uudistaminen