Teknologia ilmastonmuutoksen torjunnassa
Kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuvia kielteisiä vaikutusketjuja on alettu ymmärtää vasta aivan viime vuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen muuttavat merkittävästi arjen käyttäytymistä ja energiankäyttöä joka puolella maailmaa. Havaittavat muutokset ilmastossa tapahtuvat hitaasti ja viiveellä. Tavoitteena on, ettei maapallon keskilämpötila nouse yli 2 celsiusastetta. Suurimmat päästövähennykset on tehtävä teollisuusmaissa, joissa kasvihuonekaasupäästöjä tulee leikata 80–95 prosentilla.
Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) arvioi, että maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset olisivat vielä hallittavissa. Maailmanlaajuisten päästöjen olisi myös alettava vähentyä jo vuoden 2015 tienoilla.
Ilmastonmuutos on globaali ongelma, ja muutoksiin on sitouduttava kaikkialla maailmassa. Tuloksia saadaan aikaiseksi vain kattavalla ja sitovalla ilmastosopimuksella, joka velvoittaa päästöjen rajoittamiseen kaikkialla.
Maaliskuussa 2011 julkaistiin EU:n ilmastotiekartta toimenpiteistä, joiden tavoitteena on vähentää jäsenmaiden yhteenlaskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä sitovia tavoitteita on asetettu vuoteen 2020 saakka. Euroopan unioni edistää energiateknologian tutkimusta, kehitystä ja demonstraatiohankkeita monilla yhteistyöhankkeilla, joita rahoitetaan sekä julkisista että yksityisistä varoista.
EU:n yksipuolinen sitoutuminen päästöjen vähentämiseen ei riitä. Ilman kattavaa ja sitovaa kansainvälistä sopimusta teollisuustuotanto siirtyy maihin, joissa ei ole tiukkoja velvoitteita. Tämä hiilivuotona tunnettu uhkakuva hyvin todennäköisesti lisää globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä.
Hiilineutraalin energiantuotannon lisäämisellä, tehokkaiden energiateknologioiden ja energiatehokkaiden tuotteiden kehittämisellä sekä energian käytön tehostamisella ja teollisuuden ominaispäästöjen alentamisella voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä Suomessa että muualla maailmassa.
Kuva 1. Energiaperäistenhiilidioksidipäästöjen vähennystarpeet alueittain. Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n laatiman skenaarion lähtökohtana on kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä mahdollisimman kustannustehokkaasti. (lähde: IEA Energy Technology Perspectives 2010)
Uuteen teknologiaan tehtävien investointien kannattavuus riippuu muun muassa sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnoista sekä yhteiskunnalta saatavista tuista ja verotuksesta.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Uusiutuvan energian lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ovat merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa jo tämän päivän Suomessa. Hiilineutraali tulevaisuus rakentuu monelta osin suomalaisen teknologiateollisuuden vahvuuksille.
Tehokasta ja vähäpäästöistä sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan lisää, sillä energiatehokkuutta voidaan parantaa automatisoimalla teollisuuden prosesseja – mikä lisää sähkönkulutusta – sekä sähköistämällä liikennettä.
Suomesta viedään ulkomaille vuosittain yli viiden miljardin euron arvosta energiateknologian laitteita. Niitä ovat muun muassa taajuusmuuttajat, sähkömuuntajat, sähkö- ja dieselmoottorit sekä voimalaitokset, ml. uusiutuvan energian tuulivoimalat. Tämän lisäksi tulevat vielä alan suunnittelu- ja konsultointipalvelut ja voimalaitostoimituksiin liittyvä komponenttivienti, joiden osuus on merkittävä.
Teknologiateollisuuden yritykset panostavat jatkuvasti energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseen. Uusia mahdollisuuksia avaavat polttokennot, vetyteknologia, älykkäät sähköverkot ja hiilidioksidin talteenotto, jotka ovat intensiivisen tutkimustyön kohteena.
Kuva 2. EU:n etenemissuunnitelma kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta. EU:n ilmastotiekartan tavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kaikilla sektoreilla, mikä edellyttää mittavia investointeja teknologiaan. (lähde: KOM(2011) 112. Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050)
Kuva 3. Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain 2009. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä66,3 Mt CO2 vuonna 2009. Tällöin päästöt pienenivätkaikilla sektoreilla taloustaantumantakia, mutta kääntyivät taas nousuun talouden elvyttyä. (lähde: Tilastokeskus)
