Osaamistarpeet
Kone- ja metallialan osaajat -julkaisu
Helsingin työssäkäyntialueen kone- ja metallialan yrityksille vuosina 2007–2008 suunnatun osaamistarvekartoituksen tarkoituksena oli selvittää yritysten näkemyksiä kone- ja metallialan linjoilta valmistuneiden nykyosaamisen tasosta ja kehittämistarpeista sekä tulevaisuuden osaamistapeista (vuoteen 2015). Tuloksia käytetään pääkaupunkiseudun ammatillisten oppilaitosten kone- ja metallialan koulutuksen yhteistyön, rakenteiden ja sisällön kehittämiseen.
Osaamistarvekartoitus oli osa Opetusministeriön vuosille 2006–2008 rahoittamaa Pääkaupunkiseudun kone - ja metallialan toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämishanketta. Sen tavoitteena oli laatia alueen oppilaitosten yhteinen strategia verkostomaiselle oppimisympäristölle, joka muodostuu alueen yrityksistä ja ammattiopistoista. Verkostoyhteistyölle määriteltiin avaintavoitteet sekä suunnitelma käytännön toteutuksesta. Kehittämishanketta koordinoi Vantaan ammatillinen koulutuskeskus Varia ja muina kumppaneina ovat olleet Espoon ammattiopisto Omnia, Ami-säätiö/Amiedu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Teknologiateollisuus ry sekä Auros Consulting.
Kartoituksen rahoittajana toimi Teknologiateollisuus ry ja toteuttajana Amiedu.
Kone- ja metallialan osaajat -julkaisu
Lisätietoja Marja-Terttu Tanttinen, puh. 040 7310514, sähköposti etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Henkilöstöselvitys 2013
Teknologiateollisuuden Henkilöstöselvitys 2013 tavoitteena oli ennakoida yritysten osaajatarpeita vuoteen 2013. Selvityksen mukaan teknologiateollisuuden henkilöstön määrä säilyy jokseenkin ennallaan, jopa kasvaa pari prosenttia aikavälillä 2009-2013.
Henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtäviin sekä asiakastuki-, kunnossapito ja huoltotehtäviin. Myös tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin, hankintatehtäviin sekä tuotantotehtäviin, siellä erityisesti tiiminvetäjätehtäviin lisätään henkilöstöä.
Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna korkeakoulututkinnon, erityisesti yliopistotutkinnon suorittaneen henkilöstön määrä kasvaa suhteellisesti eniten.
Henkilöstön määrän kasvu painottuu alle 500 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Toimialoista tietotekniikka-alan sekä kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset ennakoivat teknologiateollisuuden keskimäärää suurempaa kasvua.
Eläkkeelle siirtyvien suuri määrä kasvattaa rekrytointitarvetta ja muuttaa sen rakenteen. Eläkkeelle siirtyvissä on eniten kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostajien tuotannon osaajia, mikä vaikuttaa erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden rekrytointitarpeeseen.
Yritysten arviot koulutuksen työelämävastaavuudesta vaihtelivat tutkinnon alan ja koulutusasteen mukaan. Yliopistotutkinnot saivat työelämävastaavuudesta keskimäärin parhaan arvion.
Kysely tehtiin teknologiateollisuuden jäsenyrityksille huhtikuussa 2010. Edellisen kerran vastaava kysely tehtiin vuonna 2007.
Henkilöstöselvitys 2013 -raportti (pdf), kuvat (pdf)
Lisätietoja: Minna Jokinen, 09 192 3354
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa. Yhteenvetoraportti toimialakohtaisista yrityskyselyistä.
Teknologiateollisuuden neljän toimialan tulevaisuuden osaamistarpeita ja niihin vaikuttavia muutostekijöitä tutkittiin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten keskuudessa tehdyillä kyselyillä vuonna 2006. Tässä raportissa kuvataan kaikille neljälle toimialalle suunnatun kyselyn tuloksia.
Kyselyiden tulosten mukaan teknologiateollisuuden pitkän aikavälin näkymät ovat melko positiivisia ja globaalisti positiivisempia kuin Suomessa. Merkittävimpinä toimintaympäristön muutostekijöinä vuoteen 2020 ovat energiaan, kilpailuun ja taloudelliseen kehitykseen liittyvät tekijät. Lisäksi erityisesti tietotekniikka-alalla ICT-teknologian nopea kehitys nähtiin merkittäväksi muutostekijäksi.
Osaamisen kentässä eniten merkitystään vuoteen 2020 kasvattavat seikat ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös yhteisiä tekijöitä löytyi. Näitä olivat asiakasrajapinnan hallinta, liiketoimintaprosessien osaaminen, tuotantomenetelmät ja -teknologiat, materiaaliteknologia, monikulttuurisuusvalmiudet ja kielitaito sekä myös dokumentointi ja liiketoimintatiedon hallinta (business intelligence).
Euroopan unionia pidetään tärkeimpänä markkina-alueena. Nousevien talouksien – Kaukoidän, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Etelä-Amerikan merkityksen kasvuun uskotaan kaikilla toimialoilla. Myös Lähi-itä ja Afrikka nähdään entistä merkittävimpinä markkina-alueina pitkällä aikajänteellä.
Kyselyiden taustaksi rakennettiin kolme eri tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoa: Avoin luova maailma, Alueiden maailma ja Epäluottamuksen maailma. Kyselyiden tulosten perusteella kaikkien neljän toimialan yritysten näkemykset tukevat Avoimen luovan maailman skenaariota.
Teknologiateollisuuden osaamistarpeiden ennakointityön toteutti Corporate Foresight Group, CoFi Åbo Akademista.
Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa
(pdf-julkaisu)
Kone- ja metallituoteteollisuus 2020: Loppuraportti
Osaajatarve kone- ja metallituoteteollisuudessa pysyy lähivuosina korkeana. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset arvioivat tarvitsevansa lähivuosina 4 000 – 5 000 osaajaa vuosittain. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista osaajista.
Pk-yritykset uskovat kasvuun. Päätoimittajayritykset ulkoistavat edelleen toimintaansa kumppaneilleen Suomessa ja ulkomailla. Pk-yritykset uskovat kasvuun ja arvioivat ottavansa yhä enemmän vastuuta tuotantoprosesseista ja tuoteominaisuuksista. Pk-yritykset arvioivatkin lisäävänsä suhteellisesti eniten tutkimus- ja kehitystehtävissä toimivaa henkilöstöään.
Osaamisalueista asiakasosaamisen, automaation, joustavien valmistusmenetelmien ja markkina-alueiden kielitaidon merkityksen arvioidaan kasvavan eniten. Verkostoissa on pystyttävä luomaan lisäarvoa asiakkaille, osattava varmistaa oman yrityksen hyöty ja osattava myös jakaa saavutettua hyötyä. Kilpailuedun saavuttaminen edellyttää vahvaa ja monitahoista johtamisosaamista ja kokonaisvaltaista tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisstrategiaa.
Kone- ja metallituoteteollisuus 2020: Loppuraportti (Maaliskuu 2008)
(pdf-julkaisu)
Kone- ja metallituoteteollisuus 2020: Loppuraportti (Maaliskuu 2008)
(pdf-kuvat)
Henkilöstöselvitys 2010
Teknologiateollisuuden Henkilöstöselvitys 2010 tavoitteena oli ennakoida yritysten henkilöstö-tarpeita vuoteen 2010. Edellisen kerran vastaava selvitys tehtiin kolme vuotta sitten. Selvityksen mukaan teknologiateollisuuden henkilöstön määrä kasvaa aikavälillä 2006–2010 yhteensä 7 %. Tämä merkitsee kasvun jatkumista, mutta vuoden 2007 runsaan 3 %:n kasvua hitaampana.
Henkilöstön lisäys näkyy kaikissa tehtävissä. Suhteellisesti suurinta kasvua odotetaan asiakas-tuki-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin ja määrällisesti suurinta lisäystä tuotantotehtäviin.
Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna toisen asteen ammatillisen-, AMK- tai yliopistotutkinnon suorittaneen henkilöstön määrät kasvavat varsin tasaväkisesti toimialasta riippumatta. Alle 500 henkilön yrityksissä suhteellisesti suurin lisäys tehdään korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.
Eläkkeelle siirtyvien suuri määrä muuttaa rekrytointikuvaa merkittävästi. Eläkkeelle siirtyvässä ikäluokassa on eniten toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita tai ilman muodollista tutkintoa työskenteleviä. Siten toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden rekrytointitarve kasvaa erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa voimakkaasti.
Henkilöstöselvitys 2010 (tammikuu 2008)
(pdf julkaisu)
Henkilöstöselvitys 2010 (tammikuu 2008)
(pdf kuvat)
Tulevaisuus haastaa osaajat
Globalisaatio, kilpailun kiristyminen ja alan maantieteellisen fokuksen muutos näkyvät kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksissä. Ne kehittävät tulevaisuudessa erityisesti asiakasrajapinnan hallintaan, myyntiosaamiseen ja ihmisten johtamiseen liittyvää osaamista ja kielitaitoa. Valmistusmenetelmillä ja – teknologioilla sekä automatiikan ja robotiikan osaamisella haetaan parempaa tuottavuutta. Osaajia rekrytoidaan erilaisiin palvelu-, elinkaari- ja jälkihuoltotehtäviin, kokonaisratkaisujen ja systeemitason toimituksiin ja kansainvälisiin teknologiansiirtoprojekteihin. Ulkomailta rekrytointi nähdään yrityksissä yhä enemmän varteenotettavana vaihtoehtona.
Globaalisti alan yritykset näkevät kasvun mahdollisuuksia, mutta Suomen henkilöstömäärä uhkaa kääntyä laskuun 2020-luvulle tultaessa. Vastanneet yritykset arvioivat henkilöstömääränsä Suomessa vähenevän noin 9 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vahva lähialueiden kasvu ja rohkea kansainvälistyminen voivat hidastaa laskua. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle lisää kuitenkin rekrytointitarvetta.
Teknologiateollisuus julkisti Tulevaisuus haastaa osaajat -raportin 27.2.2007. Åbo Akademin Corporate Foresight Group CoFi:n toteuttamassa tutkimuksessa 223 pääasiallisesti kone- ja metallituoteteollisuuden yritystä arvioi tulevaisuuden osaamistarpeita ja alan näkymiä Suomessa ja globaalisti. Tutkimus tehtiin osana opetusministeriön ja EU:n tukemaa Kone- ja metallituoteteollisuus 2020 –hanketta.
Tulevaisuus haastaa osaajat - julkaisu (helmikuu 2007)
Keskijohdon osaamistarpeet
Keskijohdon osaamistarpeet 2006 (kesäkuu 2006)
(pdf julkaisu)
Keskijohdon osaamistarpeet 2006 (kesäkuu 2006)
(pdf kuvat)
Keskijohdon osaamistarpeet 2006 -selvityksessä kartoitettiin teknologiateollisuudessa työskentelevän keskijohdon osaamistarpeita tällä hetkellä ja ennakoitiin niiden painopisteiden muutoksia lähitulevaisuudessa neljällä osa-alueella: yleinen osaaminen,
liiketoimintaosaaminen ja yritysten toiminnan tunteminen, asiantuntijaosaaminen ja oman vastuualueen johtaminen sekä ihmisten johtaminen.
Yritykset arvioivat yleisesti ihmisten johtamisen muita osa-alueita tärkeämmäksi keskijohdon tämän hetken osaamisprofiilissa. Lähitulevaisuudessa osaamisen arvioitiin kasvavan kaikilla osa-alueilla, eniten ihmisten johtamisessa ja toiseksi eniten yleisen osaamisen alueella. Osatekijöitä koskevassa tarkastelussa yleisen osaamisen merkitys korostui. Lähitulevaisuudessa keskijohdon osaamisalueina painottuvat entisestään ne seikat, jotka myötävaikuttavat henkilöstöresurssien optimaaliseen käyttöön, toiminnan tehokkuuteen, muutoksen onnistumiseen ja verkostoitumiseen.
Muiden yhteistyöhankkeiden tuloksia
EK:n Tulevaisuusluotain (pdf)
EK:n Tulevaisuusluotain kalvot (pdf)
