- Ympäristölinjaus
- Uutiset
- Tapahtumia
- Ympäristöuutiskirje
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2012
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2011
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2011
- ympäristöuutiskirje huhtikuu 2011
- ympäristöuutiskirje maaliskuu 2011
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2010
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2010
- Ympäristöuutiskirje kesäkuu 2010
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2010
- Uutiskirjearkisto (2008-2009)
- Ympäristöuutiskirje-wiki
- Teknologiateollisuus ja ympäristö
- Lainsäädäntöä
- Tuotteiden ekologinen suunnittelu - Ajankohtaissivu (EuP)
- Ympäristöteknologia
- Julkaisuja
- Energiatehokkuussopimus
- Ympäristötyöryhmä
- Jäsensivut
- In English
Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | maaliskuu 2010
Suomen ympäristömaine on Nokialle tärkeä
”Suuret suomalaiset yritykset ovat tehneet ainakin 15 vuotta kovasti töitä ympäristöasioiden hyväksi, mutta siitä tiedetään aika vähän. Nokia on suomalainen yritys, ja meille on tärkeää, että nämä asiat hoidetaan täällä hyvin, sanoo Markus Terho. Nokian Markets-yksikön ympäristöjohtaja on Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän uusi puheenjohtaja.

Hän myös toivoo, että hyvin hoidetut ympäristöasiat näkyisivät paremmin ja yritykset saisivat niistä mainehyötyä. Lisäksi toimialan tulisi yhdessä pitää niitä esillä sekä vaikuttaa toimintaan ja lainsäädäntöön ainakin eurooppalaisella tasolla.
Ympäristölinjaus antaa ryhtiä
Markus Terho on tyytyväinen Teknologiateollisuuden ympäristölinjaukseen, joka tehtiin tiiviinä ryhmätyönä.
”Pienempi työryhmä on tuonut ympäristötyöhön tehoa. Nyt mukana oleva yritys joutuu osoittamaan sitoutumisensa. Linjaustyössä meillä oli selkeä motivaatio: jokainen yritys joutuisi tekemään työn itse joka tapauksessa,” Terho sanoo.
Hän korostaa, että kun yritykset tekevät yhteistyötä toimialatasolla, ne voivat itse vaikuttaa siihen, mihin suuntaan asiat kehittyvät.
”Jos on lakipakko, silloin toteutetaan sitä, mitä muut pitävät tärkeänä. Omista lähtökohdista tehty ympäristökehitys motivoi yrityksiä paremmin.”
Terho muistuttaa, että toimialajärjestön kautta yritykset pystyvät vaikuttamaan lainsäädäntöön niin Suomessa kuin EU-tasollakin. Hänen mielestään yrityksillä on turhaan sellainen käsitys, että niillä ei olisi vaikutusmahdollisuuksia.
”Kyllä järjestöillä ja alueellisella vaikuttamisella on merkitystä. Vertailukohtana voi pitää vaikkapa Saksan osavaltioita, jotka hakevat omat vaikuttamiskanavansa suoraan EU-tasolle.”
Samat periaatteet ympäri maailmaa
Nokiassa työskentelee noin sata ympäristöasiantuntijaa eri puolilla maailmaa. Ympäristötoiminnan ja kestävän kehityksen periaatteet ovat konsernissa samat ollaan sitten Kiinassa, Yhdysvalloissa tai Suomessa.
”Meillä on toimittajaverkostollemme yleiset vaatimukset, joita jokainen yritys sitoutuu noudattamaan. Niissä on useita eri kategorioita, ja noin sata vaatimusta. Yksi kategoria on ympäristö, yksi sosiaalinen vastuu”, Terho kertoo.
Nokia myös kannustaa verkostonsa yrityksiä kilpailuun ympäristöasioissa. Hyvistä ratkaisuista palkitaan ja yritysten kanssa sovitaan vuosittaisista yhteisistä parannustavoitteista.
”Haemme ratkaisuja, jotka eivät aiheuttaisi suuria vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen vaan pieniä asioita, joilla on kuitenkin merkitystä.”
Pienillä asioilla suuret vaikutukset
Omassa toiminnassaan Nokia pyrkii edistämään ympäristöasioita pienin teoin. Niistä kertyy suuria kokonaisuuksia, kun Nokian puhelinten käyttäjiä on miljardi.
Esimerkkinä Terho kertoo laturien virransäästön. Kun laturi on seinässä, se kuluttaa virtaa, vaikka ei lataisi puhelinta. Tämä virrankulutus on minimoitu ja laturien edelleen uudistaminen aiheuttaisi suuremman ympäristövaikutuksen kuin saavutettu energiansäästö toisi. Siksi Nokian uusissa puhelinmalleissa on muistutusteksti laturin irrottamisesta pistorasiasta silloin, kun sitä ei käytetä. Laturin irrottamalla virtaa ei kulu lainkaan.
”Haemme ratkaisuja, jotka eivät aiheuttaisi suuria muutoksia ihmisten käyttäytymiseen vaan pieniä asioita, joilla on kuitenkin merkitystä jokaisen oman toiminnan ympäristövaikutuksiin”, Terho sanoo.
Toinen esimerkki ovat puhelinten pakkaukset, joihin käytettävää materiaalia on vähennetty 54 prosentilla vain paremmalla suunnittelulla. Samalla ovat vähentyneet kuljetuskustannukset. Myös yritykselle tästä on hyötyä, suoraa säästöä on saatu noin 500 miljoonaa euroa parissa vuodessa.






