Teknologiateollisuus ry:n uutiskirje henkilöstön kehittäjille 4/2011
Hankinnassa tarvitaan moniosaajia
”Hankinnassa on monia rooleja, ja hankintaan tarvitaan monenlaisia osaajia erilaisiin tehtäviin. Johtotehtävissä osaamispainotukset ovat erilaisia kuin operatiivisissa tehtävissä. Kaikissa hankinnan rooleissa tarvitaan kielitaitoa, sosiaalisia taitoja, kykyä työskennellä ryhmässä, muutosjohtamisen hallintaa, kaupallista perusosaamista sekä riittävää teknisten asioiden ymmärtämistä”, luettelee Rautaruukin Global Sourcing -toiminnoista vastaava johtaja Jouni Pekonen.
Ruukin hankintaorganisaatioon kuuluu noin 160 ihmistä. Ruukki kehittää hankintatoimen henkilöstönsä osaamista sekä sisäisin että ulkoa ostetuin koulutuksin. Sisäiset koulutukset ovat vaihdelleet useamman moduulin laajoista kokonaisuuksista muutaman tunnin tietoiskuihin, joita on toteutettu muun muassa online-koulutuksena.
Toimittajaverkostoa ei ole juurikaan otettu mukaan koulutuksiin, mutta Ruukki on pohtinut muun muassa yhteisen toimittajapäivän järjestämistä. Se antaisi mahdollisuuden sitouttaa toimittajia samoihin toimintaperiaatteisiin ja osaamisvaatimuksiin Ruukin oman henkilöstön kanssa.
Hankintatoimen henkilöstön rekrytointivaiheessa Ruukissa katsotaan sekä koulutusta että kokemusta. Pekonen asettaa etusijalle oikean asenteen. ”Hankintaan halutaan saada parhaita osaajia. Hankinta ei ole hintojen tarkistamista ja tylsää puurtamista, vaan monipuolista ja vaativaa toimintaa.”
Kattavan hankintaan painottuvan koulutuksen järjestäminen on Pekosen mielestä teollisuuden ja korkeakoulujen yhteinen haaste. Hankinta on yhä tärkeämpi menestystekijä koko Suomen kansantaloudelle. Sitä varten tarvitaan lisää osaajia ja koulutusta.
Keskitettyä hankintaa matriisiorganisaatiossa
Ruukin strategiassa hankinta ei näy erillisenä toimintona, vaan se nivoutuu yhteen logistiikan kanssa laajemmaksi toimitusketjun hallinnan kokonaisuudeksi. Kuluneen vuoden aikana Ruukki on vähentänyt toimittajiaan ja keskittänyt hankintaorganisaatiotaan.
Ruukin hankinta toimii matriisiorganisaatiolla, ja jokaisella liiketoiminta-alueella on oman hankintajohtajan vetämä hankintatiimi, joka kantaa vastuun kyseisen liiketoiminta-alueen hankinnoista. Kansainväliset hankintatiimit toimivat yli maa- ja liiketoiminta-aluerajojen. Pekoselle raportoidaan hankintatoimesta konsernitasolla.
”Kansainvälisessä liiketoiminnassa hankinnalla on merkittävä lisäarvo, joka punnitaan päivittäin”, Pekonen toteaa.
”Hankintakokonaisuus on segmentoitu hankintakategorioittain, ja jokaisella kategorialla on oma vastuuhenkilönsä. Kategorioiden sisällä kannetaan vastuu siitä, millaisia hankintasopimuksia tehdään ja painotetaanko globaaleja vai paikallisia hankintoja.”
Pekonen painottaa, että hankinnan hyvä hoitaminen vaatii yhteistyötä. Olennaista eivät ole vain edulliset hankinnat kaukaa halvan kustannustason maista. Laatu ja toimitusvarmuus ajavat pelkän hinnan ohi. Toisaalta hyvä ja laadukas tuote ei merkitse mitään, jos se ei ole käytössä silloin kun sitä tarvitaan.
”On tärkeää, että yhteistyö toimittajien kanssa on sujuvaa ja tarpeet ja odotukset kerrotaan etukäteen puolin ja toisin. Yhteistyön on oltava riittävän avointa, mutta liian pitkälle avoimuudessa ei kuitenkaan voi mennä, jotta omat liiketoimintaedut eivät kärsi.”
Vastuullisuuskriteereistä ei tingitä
Ruukki on kehittänyt myös toimittajanhallintaansa ja on luonut yhtenäiset ohjeet ja toimintatavat hankintojen tekemiseen. Toimittajille on määritelty arviointikriteerit, joiden mukaan heitä auditoidaan säännöllisesti. Auditointikriteerejä ovat muun muassa johdon vastuu, ympäristöarvojen huomioiminen, tuotantokoneiston kelvollisuus ja laatujohtaminen.
”Yksi tärkeimpiä toimittajakriteerejä on vastuullinen toiminta: toimittajan code of conduct -menettelytapaohjeiden on oltava täysin kunnossa, muutoin toimittajasuhdetta ei synny. Tässä on olemassa vain on- ja off-asento”, Pekonen painottaa.
Ympäristövastuullisuuden merkitys kasvaa Ruukin hankintatoiminnassa jatkuvasti. Sitä edellyttävät niin asiakkaat kuin sijoittajat. Kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden arvot ovat mukana niin suorissa kuin epäsuorissakin hankinnoissa.
Vastuullisuustyö on huomattu, ja Ruukki on noussut muun muassa kestävän kehityksen Dow Jones Sustainability -indeksissä maailman parhaiden teräsyhtiöiden joukkoon. Myös maailman teräsjärjestö Worldsteel on palkinnut Ruukin tänä vuonna vuosittaisella kestävän kehityksen palkinnollaan.
”Kestävän kehityksen toteuttamisessa menemme sekä oman tuotantoprosessin että logistiikan ja hankintojen tasolle. Koko Ruukin verkosto on saatava samalle tasolle. Se merkitsee myös sen tutkimista, miten tavarantoimittajien ympäristövastuullisuutta voidaan parantaa”, Pekonen sanoo.
Uusi näkökulma julkisiin hankintoihin
Ramboll on kansainvälinen monialakonserni, joka tuottaa infrastruktuurin ja ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä talonrakennukseen, teollisuuteen ja energiatekniikkaan liittyviä konsultti- ja asiantuntijapalveluita.
Yksi Rambollin suurimmista asiakkaista on julkinen hallinto.
”Rambollilla on monta näkökulmaa hankintatoimeen. Olemme joko hankittavien palveluiden toimittaja tai niiden konsultoija. Itse toimimme hankkijana alihankintaverkostoissamme”, selittää toimitusjohtaja Mikko Wennberg.
Hyvin suunniteltu kokonaishanke
Konsulttiyhtiön tehtävänä on tarjota tietoa asiakkaan päätöksenteon tueksi ja tukea itse päätöksen toimeenpanoa. Asiakkaidensa hankkeisiin Ramboll tulee mukaan useimmiten jo heti suunnitteluvaiheessa. Konsultin neuvo julkisten hankintojen tehostamiseen on hankkeiden kokonaisvaltainen suunnittelu ja hankkeiden pilkkominen paremmin hallittaviksi osakokonaisuuksiksi.
”Esimerkiksi suurten infrahankkeiden kaikissa vaiheissa tehdään hankintoja. Tämä voi aiheuttaa osaoptimointia. Esimerkiksi suunnitteluvaiheen hankinnoissa tehdyt säästöt voivat kostautua korkeampina rakennusvaiheen hankintakustannuksina, tai jos hankinnat tehdään väärään aikaan, suunnitelmat voivat vanhentua”, Wennberg selittää.
Julkisia hankintoja ei useinkaan tarkastella hankintojen osaamisen näkökulmasta vaan ne nähdään juridisena kilpailutusprosessina. Tärkeämpää hankintojen onnistumiselle olisi kuitenkin hankintaprosessin huolellinen suunnittelu, hankintasopimusten hallinta ja toteutumisen seuranta suhteessa itse hankkeen tavoitteisiin. Silloin hankinnat tukisivat hankkeen onnistunutta toteuttamista.
Innovatiivisuutta hankintatapoihin
Wennberg näkee kilpailutusprosessin yhtenä suurimmista haasteista tilaajaosapuolen osaamisen kehittämisessä. On löydettävä uudenlaisia tapoja tehdä julkisia hankintoja ja pilkkoa niitä hankkeen onnistumisen kannalta paremmin hallittaviksi osiksi.
”Jos resurssit ja menettelytavat määritellään liian tarkkaan ja niitä tarkastellaan vain juridisesta näkökulmasta, koko toimialan innovatiivisuus voi kärsiä eikä hankkeissa saavuteta parasta mahdollista lopputulosta. Parhaimmillaan julkiset hankinnat taas voivat olla moottori aivan uudenlaiselle innovatiivisuudelle ja kansantaloudelliselle tuottavuudelle.”
Infrastruktuurirakentaminen on joiltakin osin muita aloja pidemmällä hankintatapojen kehittämisessä. Esimerkiksi elinkaarimallilla toteutetut tiehankkeet edustavat toimintatapaa, jossa katse on suunnattu itse lopputulokseen ja sen hyvään saavuttamiseen.
Wennberg kehottaakin murtautumaan irti perinteistä ja ottamaan oppia esimerkiksi toisilta toimialoilta. Hän kertoo esimerkin Tanskasta, jossa maahanmuuttajien kielikoulutuspalveluiden hankinnassa lakattiin ostamasta koulutuspäiviä ja sen sijaan alettiin hankkia kielitutkinnon läpäisemistä.
”Uudenlainen tapa tehdä palveluhankintoja voisivat olla myös suunnittelukilpailut. Niitä on totuttu käyttämään rakentamishankkeissa, mutta miksi niitä ei voisi tuoda vaikkapa hyvinvointipalvelujen hankintatavaksi”, Wennberg pohtii.
Irti siiloutuneesta osaamisesta
Wennberg uskoo, että myös konsultointialan oma hankintalogiikka ja alihankintapalveluiden ostaminen tulee muuttumaan. Konsultointiala toimii verkostoituneena, ja palveluja hankitaan alihankintaperusteisesti. Ei ole harvinaista, että esimerkiksi kilpailijat ovat samalla myös yhteistyökumppaneita.
”Tulevaisuudessa konsultointialan tuottavuuden kehittäminen vaatii entistä suurempaa huomiota alihankinnan kehittämiseen. On mietittävä, mitä voidaan tehdä itse ja mitä kannattaa hankkia muualta. Tulevaisuudessa ns. offshore-hankinnat edullisemman kustannustason maista tulevat varmasti muuttamaan koko suunnittelu- ja konsultointialaa”, Wennberg arvioi.
Hankintoihin liittyvän osaamisen kehittämisen haasteet - puhuttiinpa sitten konsultointialasta tai suomalaisesta yrityselämästä ylipäänsä - kulminoituvat Wennbergin mukaan asiakkuusosaamisen kehittämiseen.
Tällä hetkellä osaaminen on vahvasti siiloutunutta. Se, mikä ennen oli vahvuus, eli vankka asiantuntijaosaaminen, alkaakin nyt kääntyä heikkoudeksi. Enää ei voida toimia vain omissa asiantuntijuuden siiloissa vaan on ymmärrettävä myös asiakkaiden kokonaisuutta.
”Hankinnoissa se näkyy siinä, että hankinnat ovat perinteisesi olleet hyvin asiantuntijakeskeinen toiminto, johon suhtaudutaan operatiivisena ja teknisenä toimintona ilman strategista ulottuvuutta. Toimialojen välillä on jonkin verran eroja. Esimerkiksi kaupan alalla osto-osaaminen on vahvaa, sillä kauppa ei tee tulostaan pelkästään myynnillä vaan ennen muuta ostamisella.”
Nykyään hankintaosaaminen nivoutuukin Wennbergin mukaan yhä vahvemmin yhteen yritysten strategian ja muun muassa myyntiosaamisen kanssa. Hankintaosaamisen kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista asiakasosaamisen kehittämistä.
”Hankintatoiminta on onnistunutta silloin, kun se on sovitettu yhteen asiakkaan tilausprosessin hallinnan kanssa. Jos hankinnoissa tuijotetaan liikaa juridisten riskien välttämistä, kustannustietoisuus ja asiakasnäkökulma saattavat unohtua.”
Palveluliiketoiminta edellyttää kokonaisvaltaista hankintaa
Makron on lahtelainen kone- ja metallituoteteollisuuden kokonaistoimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen sekä laitteiden valmistusta että kone- ja automaatiosuunnittelua, sähköistystä, asennusta, kunnossapitoa ja varaosahuoltoa. Pisimmälle palveluliiketoiminnassaan Makron on yltänyt muutamien asiakkaiden kanssa, joille se jopa hinnoittelee tuotteet suoraan asiakkaiden järjestelmään.
”Todellinen kumppanuus on sitä, että hoidamme asiakkaillemme tietyn kokonaisuuden alusta loppuun saakka ilman, että jokaista vaihetta tarvitsee neuvotella erikseen. Samanlaiseen kumppanuuteen haluamme päästä omien alihankkijoidemme kanssa. Sen sijaan, että tarvittaisiin monta ostajaa, lukuisia tarjouskierroksia, useita neuvotteluja ja tarkistuksia joka välissä, on päästävä kokonaisvaltaisempaan kumppanuuteen”, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Kiviniemi.
Makronilla hankinnat ovat strateginen asia, joka on osa koko liiketoiminnan strategista johtamista. Kiviniemi uskoo, että hankintojen järkeistäminen säästää aikaa ja vaivaa sekä toimittajalta että asiakkaalta. Myös toimitusajat saadaan lyhenemään ja tuottavuus lisääntymään.
”Hankintatoimen kehittäminen on mukana strategiaprosessissamme. Tavoitteena on saada hankintatoimella aikaan kustannussäästöjä sekä ketteryyttä ja sitä kautta kilpailuetua.”
Verkostoitumista kokonaisuuksien ympärille
Hankinta tulee Kiviniemen mukaan olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän ulkoisten resurssien hoitamista, ei niinkään ostamista. Jotta liiketoiminta tuottaisi kustannushyötyä ja kilpailuetua, itse on oltava entistä ketterämpi ja verkostoiduttava eteenpäin. Kaikkea ei kannata tehdä itse.
”Hankinta on Makronille erittäin tärkeää. Siihen sitoutuu noin 60 % kustannuksistamme. Pyrimme muun muassa rakentamaan omaa toimittajaverkostoa vähitellen myös edullisemman kustannustason maihin ja saamaan säästöjä niiden tuotteiden valmistamiseen, joita ei kannata tehdä kotimaassa.”
Hankintaprosessin uudistaminen on merkinnyt Makronissa muun muassa entistä suurempien kokonaisuuksien ostamista. Jokaista asiaa ei osteta enää erikseen eikä jokaisen erillisen osan tuotantoa valvota erikseen. Sen sijaan etsitään toimittajia, jotka pystyvät tuottamaan suurempia kokonaisuuksia kerralla. Samalla voidaan nähdä tuotteiden koko kustannusketju kerralla.
”Hankintatoimeen olisi saatava liitettyä laatuprosessi, joka lähtee siitä, että kokonaisuus on kerralla kunnossa. Teollisuudessa tiedostetaan kyllä tämä tavoite, mutta järjestelmien ja yhteistyön kehittämiseen ei aina ole riittävästi kärsivällisyyttä”, Kiviniemi toteaa.
Monta näkökulmaa hankintaan
Makronin johtoryhmä on sitoutunut vahvasti hankintojen kehittämiseen. Hankintapäällikkö kuuluu johtoryhmään, ja hankintaraportit käydään läpi jokaisessa johtoryhmän kokouksessa. Raporteissa seurataan muun muassa toimittajien toimitusaikoja, laatupuutekustannuksia ja syntyviä kustannussäästöjä.
Hankinnat ovat ajankohtainen aihe myös Makronin sidosryhmäympäristössä. Makron on mukana Lahden alueen kone- ja metallituote- sekä elektroniikkateollisuuden yritysten mekatroniikkaklusterissa. Se on ennen kaikkea tapaamis- ja ajatustenvaihtofoorumi, ja Kiviniemi kertoo siellä keskusteltavan usein myös hankinnoista.
Makronin hankinnoissa kulkevat mukana myös kestävän kehityksen periaatteet ennen kaikkea logistiikan näkökulmasta. Hankintoja arvioidaan sen mukaan, miten pitkiä matkoja tavaroita joudutaan kuljettamaan.
”Ihanteellista olisi, jos pystyisimme tuottamaan Suomessa sellaisia tuotteita, joiden raaka-aineet saadaan Euroopasta ja joita myös käytetään Euroopan ja esimerkiksi Venäjän alueella.”
Kustannusymmärrystä ja neuvottelutaitoja
Ostettavan teknologian ja tuotantoprosessien ymmärtäminen on hankinnoissa toki tärkeää, mutta sitäkin enemmän hankintojen hyvä hoitaminen edellyttää Kiviniemen mielestä ymmärrystä kustannusten muodostumisesta. Aivan samoin kuin myynnissä, myös ostossa viimeisellä rivillä näkyvät viime kädessä säästöt.
”Hankintoja tehtäessä on osattava arvioida, mikä on haluttu tuotteen taso ja mistä sitä tasoa kannattaa ostaa. Tämä edellyttää muun muassa kykyä tulkita laatujärjestelmiä”, Kiviniemi pohtii.
Lisäksi tarvitaan sosiaalista lahjakkuutta ja neuvottelutaitoja. Myös kielitaito on entistä tärkeämpää, kun hankinta- ja asiakasverkostot ulottuvat kotimaan rajojen ulkopuolelle.
Hankintoihin kuuluvien perusasioiden kuten sopimusjuridiikan sekä maksu-, toimitus- ja kuljetusehtojen pitää tietenkin olla hallinnassa. Ne ovat kuitenkin asioita, joiden varmistamisessa voi ja kannattaakin käyttää asiantuntijapalveluita. Sopimusjuridiikka ei saa olla pääasia hankinnoissa, mutta aina pitää varmistaa, että kaikki on juridisesti kunnossa.
Makron päivittää hankintahenkilöstönsä osaamista aina tarpeen vaatiessa aiheeseen liittyvillä kursseilla ja koulutusohjelmilla.
”Koulutustarjontaa on paljon, mutta yhtä tärkeää kuin kouluttautuminen on myös yrityksen sisäinen mentorointi. On tärkeää, että vanhemmalla väellä oleva hiljainen tieto saadaan siirtymään myös nuoremmille”, Kiviniemi toteaa.
Strateginen hankinta lisää kilpailukykyä
Professori Jukka Hallikas on tutkinut hankintatoimen ja hankintaosaamisen merkitystä yritysten menestystekijänä. Hankintojen osuus suomalaisten yritysten liikevaihdosta on suuri, keskimäärin 53 prosenttia, mutta vaihtelee toimialoittain. Kansallinen hankintaosaamisen kartoitus osoittaa, että hankintojen hoitaminen keskitetyn organisaation kautta on voimakkaasti yleistymässä.
”Menestyneet maailmanluokan yritykset tarkastelevat hankintaa strategisena toimintona, jonka hyvä hoito lisää yrityksen kilpailukykyä. Keskittäminen tuo hankintoihin lisää läpinäkyvyyttä. Toimittajia tarvitaan vähemmän ja oma vipuvoima hankintaneuvotteluissa on suurempi. Tehokkuutta syntyy myös siitä, että hankintaprosessia saadaan keskityksen myötä yhtenäistettyä ja riskienhallintaa tehostettua”, Hallikas sanoo.
Tutkimus paljastaa, että hankintojen keskittämisaste on suurin tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa. Toimialojen ja yritysten välillä on eroja esimerkiksi siinä, missä määrin hankintaorganisaatioon kuuluvia ihmisiä on sijoittuneena tuotantotiimeihin ja tuotekehityksen pariin.
”Parhaiten hankinnoilla voidaan vaikuttaa tuottavuuteen silloin, kun hankinta on mukana tuotannon kaikissa vaiheissa alusta lähtien. Hankintaa ei pidä ymmärtää pelkästään toimittajaverkoston hallintana, vaan kokonaisena arvoketjuna, joka alkaa asiakastarpeesta ja yrityksen tuotekehityksestä”, Hallikas painottaa.
Kokonaisuuksien hankintaan
Hallikas kannustaa yritysjohtajia kiinnostumaan entistä enemmän hankinnasta. Jos hankintakustannuksia saadaan tehostetulla toiminnalla alennettua, viivan alle jää luonnollisesti enemmän jaettavaa.
”Ei ole kuitenkaan tuloksellista mitata hankintojen onnistumista vain hankintabudjetin alittamisella. Sen sijaan on tarkasteltava yrityksen suorituskyvyn ja tuottavuuden parantamista kokonaisuutena hankintojen avulla.”
Hallikas uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi yritys valitsee strategiakseen yhä suurempien kokonaisuuksien hankinnan. Kasvavana trendinä on myös hankintojen järjestäminen ulkoistetusti palveluntarjoajien avulla. Tutkimuksen mukaan ulkoistamisesta ovat kiinnostuneimpia ne yritykset, jotka hankkivat enemmän palveluja kuin konkreettisia tuotteita.
Toisaalta rajapinta palvelu- ja materiaalihankintojen välillä muuttuu yrityksissä yhä epäselvemmäksi. Vaikka lopputuloksena on konkreettinen tuote, se saatetaan hankkia palvelun muodossa. Hyvä esimerkki ovat leasingpalvelut.
”Materiaalihankintojen vähäisempää ulkoistamistrendiä saattaa selittää se, että niihin usein tarvittava insinööriosaaminen koetaan yrityksissä vahvaksi omaksi osaamisalueeksi, jota ei olla valmiita ulkoistamaan.”
Hallikas uskoo, että suurten yritysten imussa ulkoistaminen voi saada lisää vauhtia. Jos suuryritykset ulkoistavat hankintojaan entistä enemmän, markkinoille tulee lisää monipuolista konsulttitarjontaa, josta myös pk-yritykset pystyvät hyötymään.
Liiketoiminta- ja johtamisosaaminen tärkeimpiä kehittämiskohteita
Tutkimuksessa mukana olleilta yrityksiltä kysyttiin hankinnassa tarvittavien osaamisalueiden kehittämisen tärkeyttä. Yleisesti ottaen hankintatoiminnan osaamista pidetään tärkeänä, ja osaamisen kehittämisen tarpeita on kaikilla hankintaosaamisen alueilla. Eri osa-alueiden painoarvo on varsin yhdenmukainen.
”Tärkeimmäksi kehitysalueeksi koetaan liiketoimintaosaaminen, mutta lähes yhtä tärkeinä pidetään johtamisen osaamista ja toimitusverkoston hallinnan osaamista”, Hallikas kertoo.
Liiketoimintaosaamisessa pitäisi kehittää muun muassa strategista ajattelua, asiakasnäkökulmaa, myyntihenkisyyttä ja päätöksentekoa. Johtamisen osaaminen sisältää muun muassa projekti-, prosessi- , muutos- ja toimitusten johtamisen sekä johtajuuden taidot yleensä. Toimitusverkoston hallinnan osaamista voidaan kehittää muun muassa opettelemalla hankintojen kokonaiskustannusajattelua, hankintojen suorituskyvyn mittaamista, arvoketjun toimintaa ja palveluiden hankintaa.
”Suurimmat puutteet koetaan olevan hankintatoimea tukevien alueiden osaamisessa. Kehittämislistalla nämä taidot kuten logistiikan, riskienhallinnan, laadunhallinnan ja sähköisten työkalujen osaaminen jäävät kuitenkin vähemmän tärkeiksi kuin liiketoiminta- ja johtamisosaaminen.”
Esimerkiksi IT-järjestelmien hyödyntämisessä on Hallikkaan mielestä kuitenkin paljon parantamisen varaa. Informaatioteknologia antaa hyvät välineet esimerkiksi tuotetiedon jakamiseen ja toimittajien väliseen tiedonkulkuun hankintaprosessin eri vaiheissa.
”Tehokkaalla IT:llä voidaan vaikuttaa tärkeisiin asioihin kuten toimitusketjun nopeuteen ja varastotasoon. Pelkästään yhden yrityksen toimintojen sähköistämisellä ei välttämättä saada vielä suurta vaikutusta, mutta jos useiden yritysten koko toimitusketjut ovat mukana, saadaan jo merkittäviä kansantaloudellisia etuja.”
Kestävä kehitys mukaan hankintoihin
Hankinnassa tarvitaan myös henkilökohtaisia taitoja kuten sopimustekniikkaa, neuvottelutaitoja, poikkitoiminnallista osaamista, kulttuurien tuntemusta, globalisaatioymmärrystä sekä eettistä ja vastuullista ajattelua.
”Huippuyritykset ovat ottaneet vastuullisuuden ja kestävän kehityksen arvot jo vahvasti mukaan hankintatoimintaansa. Muilla riittää tässä vielä kehitettävää. Se johtuu suurelta osin siitä, että arvo, jota saadaan esimerkiksi kestävän kehityksen tuomisesta mukaan hankintapäätöksiin, ei vastaa vielä siitä aiheutuvaa vaivaa ja kustannuksia”, Hallikas arvioi.
Haastava opiskelijahankinta
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on ainoa korkeakoulu Suomessa, jossa kauppatieteiden maisterin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdoksi on voinut valita hankintojen johtamisen. Vuosittain hankinta pääaineenaan on valmistunut noin 10 opiskelijaa. Heidät on yleensä rekrytoitu suoraan suuryritysten hankintatiimeihin.
Hallikas arvelee, että hankintaosaamiseen keskittyvien opintojen markkinoiminen uusille opiskelijoille tulee olemaan haastavaa. Hankintaosaamisen kaltaiset segmentoituneet aihealueet jäävät opiskelijoiden suosikkilistoilla helposti esimerkiksi yleisemmän talousjohtamisen jalkoihin.
”Yleisesti ottaen ne opiskelijat, joilla on jo työuraa takanaan, ovat osoittaneet eniten kiinnostusta hankintojen johtamisen opintoihin. Hankintojen asiantuntija- ja maisteriohjelmilla saattaisikin olla kysyntää jo työssä olevien keskuudessa.”
