Tekes ja Finpro yhdistyvät – tavoitteena kasvattaa asiakashyötyjä ja vaikuttavuutta

Artikkeli

Suomessa on asetettu tavoitteeksi pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Yritykset toimivat kasvun moottoreina, mutta valtiolta odotetaan moottoriin voiteluainetta: kasvua tukevaa toimintaympäristöä ja pullonkaulojen raivaamista.

Markkinaosuuksia valloitettaessa on tärkeätä, että yritysten kansainvälistymistä ja uusiutumista edistävä palvelu- ja rahoitusjärjestelmä on parhaassa iskussa. Oikeaan suuntaan ollaankin menossa, kun Team Finland -verkostoa kehitetään. Erityisesti valmistelut Tekesin ja Finpron yhdistymisestä "Business Finlandiksi" menevät askel askeleelta eteenpäin.

PK-yritykselle Tekesin ja Finpron palvelut ovat käytettävissä kuten ennenkin. Organisaatiot ovat jo lisänneet voimakkaasti yhteistoimintaansa, ja kehitys jatkuu. Uudistus tuo mukanaan aiempaa yhtenäisemmän palveluketjun innovaatiorahoituksesta kansainvälisille markkinoille saakka.

Yritykselle tämä näkyy parhaimmillaan palvelukokonaisuutena, jota koordinoi yksi vastuuhenkilö koko prosessin ajan. Yrityksen kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelma käydään läpi yhteistyössä, ja sen tueksi kootaan paras asiantuntemus koko BusinessFinlandin ja yhteistyöverkoston laajuudelta. Myös ulkomaanverkostoa hyödynnetään tehokkaasti koko kansainvälisen kasvuprosessin aikana.

Tarvitaan saumatonta yhteistyötä

Yhteistyö muun Team Finland -verkoston kanssa on määrä hioa saumattomaksi, jotta mm. Finnveran, ulkoministeriön ja edustustojen, tullin, PRH:n ja muiden toimijoiden osaaminen ja resurssit saadaan tehokäyttöön. Tärkeää on myös varmistaa tarkoituksenmukainen työnjako ja linkki julkisten ja yksityisten kansainvälistymispalveluiden välillä.  

Uudistuksella halutaan vahvistaa asiakaspalvelua myös siten, että painopistettä siirretään ulkomaan palveluverkostoon. Läsnäoloa luvataan vahvistaa siellä, missä sille on yritysten näkökulmasta eniten tarvetta ja missä saadaan eniten hyötyä.

Business Finlandin tulee palvella erilaisia yrityksiä toimialasta riippumatta kansainvälistymisen eri vaiheissa. Yhtenä uudistuksen keskeisenä mittarina on se, kuinka Business Finland onnistuu vastaamaan nopeaa uudistumista ja kasvua tavoittelevien yritysten tarpeisiin. Samaan aikaan on pidettävä huoli, että järjestelmä tunnistaa alkuvaiheen uudet potentiaaliset kansainvälistyjät ja ohjaa kansainvälistymispalveluiden äärelle. Tässä alueellisilla toimijoilla on keskeinen rooli.

Uuden yhteenliittymän pitäisi olla aiempaa vahvempi kumppani kaikenkokoisille yrityksille. Lisäksi se hankkii osaamista myös kansainvälisten verkostojen kautta. Tehtävänä on tarjota yrityksille kanavia rahoitusratkaisuihin sekä lisätä ulkomaisten sijoittajien kontakteja suomalaisiin kumppaneihin ja osaamiskeskittymiin.

Toiminnan kehittäminen edellyttää resursseja

Merkittävin haaste toiminnan voimakkaalle kehittämiselle on hupeneva ja heikosti ennakoitava julkinen rahoitus. Kilpailijamaihin verrattuna resurssimme ovat merkittävästi heikommat ja painottuneet kotimaahan.

Nyt olisi erittäin tärkeätä lisätä yritysten kansainvälistymis- ja innovaatiopanostuksia. Rahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta, jotta toiminnan suunnittelu ja kehittäminen olisi mahdollista kunnianhimoisella ja systemaattisella tavalla. Kasvuponnistelut eivät realisoidu hetkessä, eikä ulkomaan verkoston merkittävä vahvistaminen voi toteutua ilman lisärahoitusta.

Teknologiateollisuus Suomen tärkeimpänä vientialana on tuottanut keihäänkärkiyrityksiä, jotka ovat toimineet esimerkkeinä uudistumisessa ja digitalisaation hyödyntämisessä sekä vetureina myös muiden yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Nämä tulokset kirittävät, kannustavat ja luovat positiivista asiakaspainetta myös Business Finlandin kehitystyölle.

 

 

Simo Karetie, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden uutiskirjeestä 6/2017