Luovuutta, dynamiikkaa ja tärkeitä valintoja

Uutinen
Näitä tullaan näkemään entistä enemmän suomalaisessa korkeakoulukentässä, kun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön tuloksena syntynyt ”Ehdotus Suomelle: Suomi100+” viedään käytäntöön.

Pääministerin johtama Tutkimus- ja innovaationeuvosto julkisti aiemmin tässä kuussa tiekartan sille, miten Suomesta tehdään maailman vetovoimaisin ja osaavin innovaatio- ja kokeiluympäristö vuoteen 2030 mennessä. Ilman globaalisti kilpailukykyisiä korkeakouluja sekä yritysten ja korkeakoulujen tiivistä yhteistyötä tässä tavoitteessa ei onnistuta. Tällä viikolla julkistettu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio viitoittaa suuntaa korkeakoulujärjestelmän ja korkeakoulujen toiminnan kehittämiselle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toimia myös tarvitaan, sillä tarve osaamistason nostamiselle, jatkuvalle oppimiselle ja uusille toimintatavoille kasvaa, kun globaali kilpailu kovenee ja digitalisaatio etenee.   

Jatkuvalle oppimiselle suuri tilaus

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa asetetaan tavoitteeksi koko väestön osaamistason nostaminen. Tavoitteena on myös, että vähintään 50 % nuorista aikuisista (25 – 34 -vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon nykyisen 41 %:n sijaan. Näiden hyvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää joustavia opintopolkuja ja erilaisia oppimisratkaisuja elämän eri tilanteisiin.

- Kun iso osa oppimisesta tapahtuu jo nyt työstä oppien, yritysten muodostamat liiketoiminta- ja innovaatiokumppanuudet tarjoavat toimivan alustan myös henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Teknologiateollisuudessa teemme paljon yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa, jotta yritysverkostojen liiketoimintavisiot ja -osaaminen, korkeakoulujen paras tutkimus- ja pedagoginen osaaminen ja kokeilukulttuuri kohtaisivat, Teknologiateollisuuden innovaatiojohtaja Mervi Karikorpi sanoo. Strateginen koulutus- ja tutkimusyhteistyö yritysten ja korkeakoulujen välillä on Suomelle kilpailuetu.

- Mitä nopeampia muutokset ovat, sitä tärkeämpään roolin nousevat kumppanuudet ja ekosysteemit. Ne auttavat osaajia, korkeakouluja ja eri kasvuvaiheen yrityksiä ennakoimaan tulevaa. Tilaratkaisuja, oppimis- ja innovaatioympäristöjä sekä opetusta on yhä enemmän alettu kehittää sillä ajatuksella, että erilaiset osaamiset ja toimijat kohtaisivat, Karikorpi jatkaa.

Suomi maailman kärkeen valintoja tekemällä

Toinen merkillepantava seikka on, että Suomen korkeakoulutusta ja tutkimusta on tarkasteltu uudessa visiossa selkeästi globaalissa viitekehyksessä. Korkeakoulujen halutaan olevan mukana maailman kiinnostavimmissa verkostoissa.

- Tervehdimme ilolla tätä lähestymistapaa. Myös miljardiluokan kasvu- ja osaamisekosysteemien rakentaminen edellyttää mukaanpääsyä kansainvälisiin verkostoihin ja aktiivisia toimia parhaiden opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien, osaajien ja kasvuyrittäjien houkuttelemiseksi Suomeen, Karikorpi sanoo.

Ensi vaiheessa on kyse valintojen tekemisestä, sillä emme voi kaikilla alueilla yltää kansainväliseen kärkeen. - Voimavaroja on pystyttävä suuntaamaan osaamisalueille, joissa olemme tai joissa meillä on mahdollista nousta kansainväliseen kärkeen. Tämä ei luonnollisestikaan sulje pois korkean riskin investointeja uusiin kiinnostaviin tutkimusavauksiin, Karikorpi pohtii.  

Tutkimus- ja innovaatiorahoitus on investointi, ei meno

Sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioissa on asetettu tavoitteeksi nostaa yksityisen ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämisinvestointien yhteenlaskettu osuus BKT:sta 4 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä kyseinen prosenttiosuus on noin 2,8 %.

- Tämä on kunnianhimoinen mutta erinomaisen tärkeä tavoite. Tavoitteeseen ei päästä ilman, että yksityinen sektori kasvattaa merkittävässä määrin tutkimus- ja innovaatioinvestointejaan Suomessa ja Suomeen. Olisikin tärkeää miettiä, miten julkisella tutkimus- ja innovaatiorahoituksella voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti vivuttaa yksityisiä investointeja ja eri toimijoiden yhteistyötä, Karikorpi kiteyttää. 

Työ jatkuu aktiivisena. Vision toimeenpanon tueksi tullaan työstämään opetusministeriön johdolla tarkemmat askelmerkit ja toimenpidekokonaisuudet yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa. Myös Teknologiateollisuus ry ja teknologiayritykset ovat sitoutuneet jatkotyöhön ja yhteisten tavoitteiden toteutukseen.

 


Lisätietoja:

Mervi Karikorpi, innovaatiojohtaja

Teknologiateollisuus ry

puh. 0407419801

@KarikorpiMervi

etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi