Nora Elers

Teknologiaa ei voi jättää vain miesten vastuulle

Miksi me naiset suostumme siihen, että käytämme lähinnä miesten meille suunnittelemia ja rakentamia autoja, pyöriä, hissejä, laivoja, kodinkoneita, älylaitteita, tietokoneohjelmia, pelejä?

 

 

Teknologiaa käyttävät kaikki, mutta sitä tekevät lähinnä miehet. Teknologia-alalla työskentelevistä vain noin viidennes on naisia. Tilanne ei ole parantunut vuosien saatossa.

Teknologialla on aivan keskeinen rooli, kun siirrytään vähähiiliseen yhteiskuntaan, kun ratkaistaan nälänhätään liittyviä ongelmia, kun etsitään parannuskeinoja vaikeisiin sairauksiin, kun suunnitellaan tulevaisuuden koulua tai kun autetaan vammaisia, vanhuksia tai syrjäytyneitä selviämään arjessaan. Nämä teemat kiinnostavat varmasti myös naisia. Missä siis vika?  

Sukupuoleen kasvattaminen alkaa jo synnytyslaitoksella. Vanhemmilla, hoitajilla, opettajilla ja ”koko kylällä” on iso merkitys lasten kasvattamisessa aikuisiksi. Valitettavan usein kasvatamme lapsia hyvin perinteisiin roolimalleihin jopa tiedostamattamme. Tytöistä kasvatetaan hoitajia ja pojista insinöörejä.

Teknologiateollisuuteen kuuluvan Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen (DI), kertoo, että hän haaveili jo lapsena lääkärin urasta. Hän halusi ja haluaa edelleen auttaa ja parantaa ihmisiä. Hassinen valitsi kuitenkin, vastoin alkuperäistä suunnitelmaansa, teknologia-alan opinnot ja on tehnyt pitkän uran terveysteknologia-alalla. Monen ihmisen terveys ja hyvinvointi on kohentunut, vaikkei hänestä lääkäriä tullutkaan. Saara Hassinen on loistava esimerkki siitä, miten naiset voivat viihtyä ja menestyä teknologia-alalla luopumatta omista toiveistaan ja unelmistaan.

Teknologiateollisuus ry tekee omalta osaltaan hartiavoimin töitä sen eteen, että saisimme tytöt kiinnostumaan teknologiasta, alan yrityksistä ja oppilaitoksista sekä matemaattis-luonnontieteellisistä aineista. Mm. suuren suosion saanut Women in Tech -foorumi on tapa, jolla nostetaan esille hyviä esimerkkejä teknologia-alan naisista ja kerrotaan tytöille, miten naiset pärjäävät mielenkiintoisissa töissä teknologian monipuolisella alalla. MyTech -ohjelma tuo konkreettisia työkaluja luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden ilmiölähtöiseen oppimiseen kouluissa.

Teknologiateollisuuden ponnistelut eivät kuitenkaan yksin riitä. Kuten Talouselämän toimittaja Elina Lappalainen kolumnissaan totesi, tilanne ei muutu juhlapuheilla, vaan päiväkotien ja kotien arkisissa asenteissa.

Juhlapuheita, artikkeleita ja julistuksiakin tarvitaan, mutta mikään ei muutu, jos asenteet, kulttuuri ja käytännöt eivät muutu. Heitän haasteen kaikille meille aikuisille, vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, läheisille: varmistetaan, että lapsille – sekä tytöille että pojille – on aikuisena ovet auki kaikkiin suuntiin. Tehdään tiedostamaton tietoiseksi ja kannustetaan myös tyttöjä matemaattisten aineiden opiskelijoiksi.

 

Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtaja

Katso myös, mitä muita kirjoituksia löytyy Teknologiateollisuuden uutiskirjeestä 7/2017.

Kommentit (3)

Käyttäjän Matti Rahkola kuva
Matti Rahkola
Ei asioita noin vaikeaksi pidä tehdä kun olemassa on jo yksi ja varmasti toimiva menetelmä. Laitetaan kaikille toimialoille kiintiöt. Suhde voisi olla sama mikä on miesten ja naisten määrällinen suhde. Näin ei esim. sukulaisia eikä kummeja tarvitsisi vaivata.
Käyttäjän nora.elers@teknologiateollisuus.fi kuva
nora.elers@teknologiateollisuus.fi
En oikein jaksa uskoa, että kiintiöt auttaisivat, sillä kyse ei ole siitä, etteikö naisia palkattaisi alalle. Me naiset emme hae alalle. Iso muutos täytyy tapahtua jo paljon varhemmin.
Käyttäjän Sari kuva
Sari
Kiintiöt ovat alentavia ja asettavat kiintiöllä palkatun ammattitaidon aina epäilyttävään valoon. Jos on olemassa joku positiivisen syrjinnän käytäntö eli kiintiö tietyn ominaisuuden kantajille, tietenkin koko ryhmän pätevyys joutuu herkästi aliarvioiduksi. Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Itse ainakin naisena häpeäisin olla kiintiöpalkattuna jonnekin. Enkä usko kenenkään ammattitaitoisen naisen päästä jollekin alalle vain kiintiöjärjestelyn kautta. Mutta sitä en usko, että tällä asialla on yhtään mitään tekemistä sukupuolen tai sukupuoleen kasvattamisen kanssa. Omassa piirissäni tuntemani ns. miehisellä alalla DI:nä tai tekniikantohtorina työskentelevät naiset ovat kaikin puolin ihan täysiä naisia eivätkä ole hylänneet naisellista puolta itsessään ja silti he pärjäävät teknisillä aloilla hyvin. En usko, että he pärjäisivät yhtään paremmin, jos heidät olisi kasvatettu miehiksi ja jos he kaikin keinoin pyrkisivät käyttäytymään kuin miehet tai näyttämään miehiltä. Naisen miesmäisyys ei ilmeisesti auttaisi edes palkkauksessa, kuten Nora Elers itsekin toteaa, kysymys ei ole siitä, etteikö naisia (ja ihan selviä naiselta näyttäviä naisellisiakin naisia) alalle palkattaisi. Käyttäisin siis eri argumentteja ja sanavalintoja. Ihan täysin normaali ja naisellinen nainen voi kiinnostua tekniikasta. Naisen ei tekniikasta kiinnostuakseen tarvitse olla miesmäinen tai sukupuolineutraali nainen. Terveisin naisellinen nainen ja tekniikantohtori