Teknologiateollisuus
Palvelut / Ympäristöasiat / Ympäristöuutiskirje / Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2009 / Ympäristökirje maaliskuu 2009 - kaikki jutut
Tulosta Print

Teknologia & Ympäristö

 

Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | maaliskuu 2009

 

 

Ympäristö- ja turvallisuusriskien hallinta osana vastuullista yritystoimintaa

 

Yritysten riskienhallintaan vaikuttavat viranomaisten ja lainsäädännön ohella asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotukset. Riskienhallinnan tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa ja kehittämistä, johon koko yrityksen henkilöstö ja johto osallistuu. Riskien ennakointi ja hyvä hallinta on oleellinen osa vastuullista yritystoimintaa.

 

 


 

 

Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi

 

Ympäristöosaamisella riskit hallintaan

 

Ympäristöosaamisesta on kehittymässä entistä voimakkaampi kilpailutekijä ja yksi olennainen yrityksen menestyksen edellytyksistä. Aktiiviset yritykset voivat saada kilpailuetua, kun taas riskit toteutuessaan voivat aiheuttaa lisäkustannuksia sekä aineellista tai maineeseen liittyvää vahinkoa. Yritysten on vastattava yhä nopeammin kehittyviin lainsäädännön vaatimuksiin sekä asiakkaiden odotuksiin.

 

Teknologiateollisuus on laatinut erityisesti pk-yrityksille ja verkostoille suunnatun oppaan siitä, kuinka ympäristöosaamista voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi -verkkopalvelu (www.ympäristöosaaminen.fi) ja sitä tukeva painettu julkaisu tarjoavat kokonaiskuvan yrityksen ympäristöosaamisen osa-alueista ja käytännön toimintamalleja ympäristöosaamisen vahvistamiseen. Yksi tärkeä osa-alue ympäristöosaamisessa ovat tuotteiden ja koko toiminnan ympäristö-, terveys- ja turvallisuus (EHS) -riskit.

 

EHS -riskejä on aiemmin totuttu tarkastelemaan lähinnä vahinkoriskeinä, joista esimerkkejä ovat tapaturmat, rikkoontuneista koneista aiheutuneet päästöt tai yrityksen tuotteista häiriötilanteessa aiheutuneet vahingot ympäristölle. Tämän päivän liiketoiminnassa riskienhallinnan tulee kuitenkin olla kokonaisvaltaista ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä, johon koko yrityksen henkilöstö ja johto osallistuvat. EHS-riskit ovat kasvavassa määrin yrityksen strategisia, operatiivisia ja taloudellisia tekijöitä.

 

Strategisia riskitekijöitä voivat olla asiakkaiden ja markkinoiden odotukset ja vaatimukset yrityksen ympäristöosaamisen suhteen. Esimerkiksi tuotteiden ympäristö- ja turvallisuusominaisuuksien kehittäminen vastaamaan markkinoiden muuttuvia odotuksia on keskeinen osa tuotekehityksen riskienhallintaa.

 

Parhaimmillaan se voi tarjota mahdollisuuden päästä kehittämään asiakkaan kanssa kokonaan uutta liiketoimintaa ympäristömyötäisempien tuotteiden avulla. Niiden tuottaminen loppukäyttäjälle puolestaan edellyttää koko toimittajaketjun ja siihen liittyvien operatiivisten riskien hallinta. Esimerkiksi tuotteiden ainesisältöön liittyvät virheet toimitusketjussa voivat pahimmillaan johtaa tuotteiden poisvetoon markkinoilta. Taloudelliset ympäristöriskit puolestaan liittyvät esimerkiksi EHS-kustannuksiin ja -vastuisiin, kuten vastuut pilaantuneista maa-alueista tai vahingonkorvaukset tapaturmista.

 

EHS-riskien hallinta on keskeinen osa yrityksen ympäristöosaamista. Ympäristöosaamisesta syntyy kilpailuetua kun se on liitetty osaksi yrityksen liiketoimintaa ja strategista ajattelua. Tämä edellyttää EHS-asioiden integroimista osaksi jokapäiväistä toimintaa ja koko henkilökunnan sitoutumista toiminnan aktiiviseen kehittämiseen.

 

Mikael NiskalaYrityksen johdon tehtävänä on päättää, miten EHS-asiat otetaan osaksi liiketoimintaosaamista. Esimerkiksi ympäristöteknologia on avannut monille teknologiateollisuuden yrityksille merkittäviä liiketoiminnan mahdollisuuksia. Uusien tuoteinnovaatioiden ohella on järkevää arvioida myös yrityksen nykyisiin tuotteisiin kohdistuvat asiakasodotukset. Nykyisten tuotteiden ympäristöominaisuuksien parantaminen voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia pienemmillä riskeillä.

 

 

 

Artikkelin kirjoittaja Mikael Niskala on asiantuntijapalveluiden johtaja 2futuresta. Hän on kirjoittanut Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi -oppaan yhdessä Satu Hovisalmen kanssa.

 

 


 

GE:n tiukat ohjelmat ohjaavat työtä Suomessakin

 

Leo Sohlberg ja Marjo Hämäläinen turvallisuuskierroksella.

Marjo Hämäläinen ja Leo Sohlberg turvallisuuskierroksella. Työturvallisuusajattelua pitävät yllä jokaisella GE Healthcaren osastolla tehtävät säännölliset turvallisuustarkastukset, joihin osallistuvat alueen päällikkö, työnjohto, työsuojeluvaltuutettu sekä EHS -asiantuntija.

Amerikkalaisen OHSA-standardin tiukat vaatimukset ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioissa säätelevät myös Suomessa toimivan GE Healthcaren toimintaa. Lääketieteen laitteita toimittava GE Healtcare on osa maailmanlaajuista GE-konsernia, jonka kaikki yritykset noudattavat samoja vaatimuksia.

 

Suomessa yhtiö on keskittänyt suurimman osan toiminnoistaan Helsingin Vallilaan, jossa se valmistaa  terveydenhuollon potilasvalvontalaitteita. EHS-johtaja Anu Rinkisen mukaan OHSA:n lähestymistapa ei juuri poikkea eurooppalaisista standardeista.

 

”Ohjelmien elementit vain ilmaistaan toisin. Turvallisuuskulttuuri on aina pitkän työn tulosta”, Rinkinen toteaa.

 

Vallilassa noudatetaan tarkasti yhtiön maailmanlaajuista sähköistä raportointi- ja seurantajärjestelmää, jonka 28 osa-alueella on kullakin omat toteutusohjeensa. Keskeisiä periaatteita ovat johdon sitoutuminen, hyvä suunnittelu ja toteutus, tapahtumien arviointi sekä toiminnan jatkuva parantaminen.

 

Valvontalaitetteiden tuotannossa käytetään paljon kemikaaleja, joten kemikaalienhallinta- ja työhygieniaohjelmat ovat yksityiskohtaisia. Jokainen läheltä piti -tilanne ja onnettomuus tutkitaan ja niistä pyritään oppimaan.

 

Vuotuinen EHS-koulutus kaikille

 

Työturvallisuusajattelua pitävät yllä säännölliset turvallisuustarkastukset. Havaitut puutteet korjataan heti tai kirjataan auditointien seurantajärjestelmään. Tavoitteena on nolla tapaturmaa yritystasolla.

 

Anu Rinkinen korostaa laajaa johdon ja työntekijöiden osallistumista ohjelmien toteutukseen. Työsuojelutoimikunnan lisäksi Vallilassa toimii useita työsuojelutiimejä, joissa on jäseniä organisaation eri tasoilta. Niissä ympäristö- ja turvallisuustyöhön osallistuu viikottain tai kuukausittain reilut sata henkeä.

 

Lisäksi koko henkilöstö saa hyvän perehdytyksen ja osallistuu vuotuisiin EHS-koulutuksiin.

 

”Ympäristö- ja työturvallisuusasioita käsitellään tuotannon viikkopalavereissa joka viikko ja EHS News ilmestyy joka kuukausi. Tietoa jaetaan myös intranetin kautta, ilmoitustauluilla, ruokalassa ja tapahtumissa”, Rinkinen luettelee.

 

”On energisoivaa nähdä, kuinka ihmiset linjassa ottavat nämä asiat omikseen. Yhdessä voidaan todeta, miten monta asiaa viimekin vuonna saatiin parannettua. Pitkäjänteinen työ koituu kaikkien eduksi!”


 

 


 

 

ESQ-johtaja Arto Särkelä ja tutkimusinsinööri Kai Judin, Boliden Kokkola

ESQ-johtaja Arto Särkelä ja tutkimusinsinööri Kai Judin seuraamassa jarosiittijätteen pesua ja suodatusta nauhasuodattimilla. Boliden Kokkolan tavoitteena on vähentää ympäristönäkökohtien kokonaisriski-indeksiä vuosittain 3–5 prosenttia.

 

Riskienhallinta osa Bolidenin jatkuvaa parantamista

 

Boliden Kokkola Oy on maailman neljänneksi suurin sinkkitehdas. Sen tärkeimmät ympäristönäkökohdat ovat tyypillisiä raskaalle metalliteollisuudelle: päästöt ilmaan ja veteen sekä prosessissa muodostuvat sakat.

 

”Lisäksi energiaintensiivisellä alalla on panostettava energiatehokkuuteen. Kiinnitämme huomiota myös yhdyskuntajätteen hyötykäyttöön”, sanoo ympäristöstä, turvallisuudesta ja laadusta vastaava johtaja Arto Särkelä.

 

Tehtaan turvariskit vaihtelevat pasuton korkeista lämpötiloista ja paineistetuista reaktoreista puhdistamon happamiin liuoksiin ja elektrolyysin jännite-eroihin. Vaaransa on valimossakin. Yritysjohto ajaa voimakkaasti sekä ympäristönäkökohtien että turvallisuuden kehittämistä.

 

”Kun turvallisuudessa menee hyvin, siitä pitää puhua entistä enemmän. Haluamme, että joka ainoa työntekijä palaa joka päivä terveenä töistä kotiin”, Särkelä tiivistää.

 

Hän nostaa esiin uutena turvallisuusjohtamisen haasteena verkostoitumisen tehtaalle tuomat ulkopuoliset työntekjät, joista yhtiö on kokonaisvastuussa ilman mahdollisuutta päivittäisjohtamiseen.

 

”Huolellisella perehdytyksellä, koulutuksella ja tarkasti noudatetuilla lupavaatimuksilla heidänkin turvallisuuttaan voidaan varmistaa”, Särkelä arvioi.

 

Tulokset motivoivat

 

Boliden Kokkolan ympäristöriskien arviointimenettelyssä jokainen toiminto arvioi riskinsä matriisilla, jossa muutaman kriteerin perusteella lasketaan kokonaisriskiä kuvaava luku. Kriteerejä ovat esimerkiksi riskiin liittyvät lain tai velvoitteen vaatimukset, vaikutukset talouteen, yrityskuvaan ja sidosryhmiin sekä ei-toivotun tapahtuman todennäköisyys.

 

”Toiminnot poistavat määrätietoisesti merkittävimpiä ympäristöriskejään ja etenevät listallaan aina pienempiin”, Särkelä kuvaa.

 

Tavoitteena on vähentää kokonaisriski-indeksiä vuosittain 3–5 prosenttia. Muutaman vuoden kokemusten perusteella tässä on onnistuttukin.

 

Myös turvallisuusorganisaatio asettaa vuosittain tavoitteet ja jalkauttaa suunnitelmat osastoille. Jatkuva parantaminen toteutuu koko henkilöstölle muun muassa avointen aloite- ja poikkeamajärjestelmien kautta. Jatkuvan parantamisen varmistavassa turvallisuuden toimenpideohjelmassa on jatkuvasti 5-10 aktiivista kohtaa.

 

”Organisaatio seuraa viikoittain, että valitut kohdat etenevät ja viedään loppuun ja tehdään tilaa niin sanotuille odottaville toimenpiteille. Keskittyminen muutamaan sillä hetkellä oleellisimpaan asiaan tuo tuloksia, jotka motivoivat.”

 

 


 

Lyhyesti


Ympäristötyöryhmän kokoonpano vuodelle 2009

 

Teknologiateollisuuden hallitus on vahvistanut ympäristötyöryhmän kokoonpanon vuodelle 2009. Ryhmän puheenjohtajana jatkaa Marko Vainikka, Wärtsilä Oyj:stä ja sihteerinä Pirjo Kaivos Teknologiateollisuus ry:stä.

Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Pirjo Kaivos, 09 192 3282, 040 540 1796
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

 


Työturvallisuustyöryhmä aloitti toimintansa

 

Työturvallisuustyöryhmä aloitti toimintansa Teknologiateollisuus ry:n hallituksen nimeämänä uutena työryhmänä. Työryhmän puheenjohtaja on Arto Särkelä Boliden Kokkola Oy:stä ja sihteeri Mikko Raassina Teknologiateollisuus ry:stä. Työryhmän tehtävät ja kokoonpano löytyvät verkkosivuiltamme.

 


IPPC-direktiiviin ehdotetaan muutoksia

 

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti tammikuun lopulla teollisuuden päästöjä koskevasta direktiiviehdotuksesta (IE-direktiivi; aiemmin IPPC-direktiivi). Äänestyksessä hyväksyttiin noin 80 tarkastettua ehdotusta.

 

Keskeisiä muutoksia ovat mm.

  • komiteamenettelyssä tehtävät EU-tasoiset päästömääräysten vähimmäisvaatimukset eri toimialoille
  • ympäristöluvan raja-arvojen sitominen BREF-asiakirjojen BAT-päästötasoihin. Päästötasoista voi poiketa vain poikkeustapauksissa, mutta EU-tason vähimmäisvaatimuksia ei saa ylittää
  • nykyisten BREF-asiakirjojen laatimisprosessin (ns. Sevilla prosessin) säilyttäminen

Lisäksi hyväksyttiin muutoksia muun muassa maaperän ja pohjaveden tarkkailuun ja säilytettiin komission ehdotus direktiivin soveltamisalan laajentamisesta koskemaan lämpöteholtaan 20 MW:n ja sitä suurempia polttolaitoksia.

 

Parlamentti käsittelee direktiiviehdotusta maaliskuun täysistunnossa. Komission alustavan arvion mukaan direktiivi hyväksytään ja julkaistaan vuoden 2010 loppuun mennessä.

 

Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Sirpa Silander, 09 192 3293
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

 


 RoHS-direktiivi uudistuu

 

Pitkään odotettu ehdotus uudeksi RoHS-direktiiviksi annettiin joulukuussa 2008. Direktiiviehdotus ja siihen liittyvää aineistoa löytyy komission WEEE-sivuilta.

 

Komission tavoitteena on näillä muutoksilla saada aikaan yksinkertaisempaa ja parempaa sääntelyä. Kesäkuun vaalien takia on todennäköistä, että parlamentti käsittelee ehdotusta vasta syksyllä.

 

Tärkeimmät muutokset ovat:

  • soveltamisala ja sen laajentaminen: mukaan tulevat terveydenhuollon laitteet (luokka 8) ja tarkkailu- ja valvontalaitteet (luokka 9)
  • lisätty uusia määritelmiä
  • aineiden kiellot: lisätty direktiiviin enimmäispitoisuusrajat, samoin homogeenisen aineen määrittely. Uusille tuoteryhmille ehdolla uusia poikkeuksia (uusi liite)
  • lisätty menettelyt poikkeuksille
  • vaatimustenmukaisuuden arviointi, vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä CE-merkki (RoHS – new approach)

Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Carina Wiik, 09 192 3315, 040 717 3627
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

 


Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi – verkkopalvelu valmistuu

 

Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi - oppaan kansiTeknologiateollisuus ry:n ympäristötyöryhmä käynnisti keväällä 2008 Ympäristöosaaminen verkostoissa ja pk-yrityksissä -hankkeen. Sen tarkoituksena oli luoda yrityksille malli ja tarjota hyviä toimintatapoja ympäristöasioiden hallintaan. Hankkeen tuloksena on valmistunut Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi -verkkopalvelu ja siihen liittyvä kirja Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi – toimintamalli ja työkalut.

 

Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi verkkopalvelu tarjoaa selkeän toimintamallin, joka auttaa yritystä keskittymään sen toiminnalle merkittävimpien ympäristöosaamisalueiden kehittämiseen ja tarvittavien toimenpiteiden priorisoimiseen. Valmiiksi mietityn toimintamallin avulla yrityksessä voidaan kohdistaa kehittäminen ja resurssit oikeisiin asioihin. Toimintamalli ohjaa myös valitsemaan oikeat työkalut yrityksen tavoitteiden ja tarpeiden mukaan.

 

Ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi -kirjaan on kiteytetty verkkopalvelussa esitetty selkeä toimintamalli ja kokonaiskuva yrityksen ympäristöosaamisen osa-alueista. Kirjan avulla voi hahmottaa ympäristöosaamisen kehittämisen tarvetta omassa yrityksessä.

 

 

Lisätietoja julkaisuista ja verkkopalvelusta

Pirjo Kaivos 09 192 3282, 040 540 1796
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi 
 

 


Henkilömuutoksia ympäristöryhmässä

 

DI Mika Kapanen aloittaa ympäristöryhmässä 1.3. alkaen. Mikan vastuualueeseen kuuluvat kemikaalilainsäädäntö ja tuotteiden energia-asiat.

 

Yhteystiedot
Mika Kapanen 09 1923 338, 040 777 3833

etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
 

 


Jaa linkki

 
 

Extranet




Muista kirjautumiseni tässä tietokoneessa.
 

Unohtuiko salasana?
Hae tunnuksia

Toimipisteet

 

Suhdanteet ja tilastot



Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00131 HELSINKI, Puh. (09) 192 31, faksi (09) 624 462 Copyright (c) Teknologiateollisuus ry 2012

Palaute SULJE
 
Tällä lomakkeella voitte lähettää palautetta, kysymyksiä tai yhteydenottopyynnön Teknologiateollisuudelle. Täyttäkää alla olevat kentät. Jättämällä myös yhteystietonne, otamme teihin yhteyttä mahdollisimman pian.

Haluan lähettää:
Palautetta
Kysymyksen
Yhteydenottopyynnön



Jos haluat että palaamme asiaan niin jätä myös yhteystietosi.
Nimi:
Sähköpostiosoite:
Puhelinnumero: