- Ympäristölinjaus
- Uutiset
- Tapahtumia
- Ympäristöuutiskirje
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2012
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2011
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2011
- ympäristöuutiskirje huhtikuu 2011
- ympäristöuutiskirje maaliskuu 2011
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2010
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2010
- Ympäristöuutiskirje kesäkuu 2010
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2010
- Uutiskirjearkisto (2008-2009)
- Ympäristöuutiskirje-wiki
- Teknologiateollisuus ja ympäristö
- Lainsäädäntöä
- Tuotteiden ekologinen suunnittelu - Ajankohtaissivu (EuP)
- Ympäristöteknologia
- Julkaisuja
- Energiatehokkuussopimus
- Ympäristötyöryhmä
- Jäsensivut
- In English
Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | joulukuu 2009
Lyhyesti
Teknologiateollisuus ry:n ympäristöperiaatteet
Teknologiateollisuus ry:n visiona on olla innovatiivinen suunnannäyttäjä ja yksi strategisista taisteluista on "Ympäristöosaamisesta kilpailuetu". Miksi emme itse olisi ensimmäisten joukossa oman organisaation ympäristöohjelman luojana ja toteuttajana?
Teknologiateollisuudessa on jo pitkään tehty ympäristötekoja – paperinkeräys, kopiokoneiden automaattinen virransäästö, vesipulloista luopuminen jne. Myös henkilöstöltä on tullut runsaasti ympäristöön liittyviä aloitteita. Ympäristömyötäiset valinnat ovat usein taloudellisestikin kannattavia.
Teknologiateollisuus ry:n johtoryhmä käynnisti syksyllä 2008 projektin oman ”kevyen” ympäristöjärjestelmän luomiseksi. Tavoitteena oli järjestelmä, johon koko henkilöstömme voi sitoutua. Toimenpiteillä nostetaan Teknologiateollisuus ry:n ympäristöimagoa niin jäsenistön ja sidosryhmien kuin oman henkilökunnan silmissä.
Johtoryhmä hyväksyi projektiryhmän ehdottamat ympäristöperiaatteet ja toimenpiteet vuodelle 2009 kevään kokouksessaan, ja työ jalkautetaan toiminnassamme tämän ja ensi vuoden 2010 aikana.
Olemme määritelleet yhtenäiset toimintatapamme, joilla parhaiten edetään strategiaa toteuttaen kohti visiota niin organisaatio- kuin henkilötasolla. Ympäristöperiaatteet ovat lisänä näissä määrittelyissä: Huomioimme ympäristönäkökohdat jokapäiväisessä toiminnassamme.
Olemme kartoittaneet Teknologiateollisuus ry:n merkittävimmät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset niin toimistolla, matkoilla kuin kotona työskenneltäessä. Samalla arvioimme myös ulkoistettua toimintaa, kuten siivouspalveluja. Pääasialliset ympäristövaikutukset kohdistuvat sähkön ja materiaalien kulutukseen, työntekijöiden liikkumiseen ja yleisiin hankintoihin.
Käytännön ratkaisuja vaikutusten vähentämiseksi haetaan jatkuvasti mitä arkisimmista asioista. Olemme esimerkiksi jo muuttaneet kaikkien tulostimiemme oletusasetukseksi kaksipuolisen tulostuksen.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Carina Wiik, 09 192 3315, 040 717 3627
Energiamerkintädirektiivin uudistus hyväksytty
Euroopan Parlamentti ja Euroopan Neuvosto ovat päässeet yksimielisyyteen uusitusta merkintädirektiivistä. Muodollisesti direktiivin teksti hyväksytään Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan 1.12.2009. Aikaisemmin merkintädirektiivi on koskenut vain kotitaloustuotteiden energiankulutusta ja sen merkintää. Uudessa versiossa soveltamisala laajenee koskemaan kaikkia energiankulutukseen liittyviä tuotteita, mutta sen perusteella voidaan vaatia myös muiden voimavarojen, kuten vedenkulutuksen, merkintää.
Kuluttajatuotteisiin liitettävä merkintä noudattaa samoja elementtejä kuin nykyinenkin. Kuluttajien valintaa ohjaa energiatehokkuuden luokittelu A-G -luokkiin, jolloin tumman vihreä väri osoittaa energiatehokkainta ja tumman punainen tehottominta luokkaa. Uutena luokkana on mahdollista käyttää A+++ -merkintää, jos tekninen kehitys sitä vaatii. Kuluttajille suunnatun ilmoittelun tulisi aina sisältää energiatehokkuusluokka, jos ilmoituksessa esitetään hinta- tai energiankulutustietoja. Lisäksi jäsenvaltioiden tulisi ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa parasta energiatehokkuusluokkaa olevat tuotteet.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Carina Wiik, 09 192 3315, 040 717 3627
Uudet aluehallintovirastot aloittavat 1.1.2010 alkaen
Aluehallinto uudistuu vuoden alusta. Tasavallan presidentin 20.11.2009 vahvistama lainsäädäntöpaketti ja valtioneuvoston hyväksymillä asetuksilla toimeenpantava aluehallintouudistus koskevat lääninhallitusten, TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtäviä. Laajan uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöinen, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto.
Vuoden 2010 alusta valtion aluehallintotehtävät kootaan kahdelle viranomaiselle: aluehallintovirastoille (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). Aluehallintovirastoja tulee kuusi ja niiden tehtävät liittyvät lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus ja valvontatehtäviin. Neljän aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueilla käsitellään jatkossa esimerkiksi ympäristösuojelu- ja vesilain mukaiset lupa-asiat. Viidentoista muodostettavan ELY:n tehtävät liittyvät valtiohallinnon toimeenpanoon ja kehittämiseen. Niistä kolmentoista ympäristö ja luonnonvarat –vastuualueella käsitellään esimerkiksi ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaiset valvontatehtävät.
Lisätietoa:
VM: Aluehallinnon uudistamishanke
VM: Aluehallintovirastojen päätoimipaikat ja toimipaikat
VM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten päätoimipaikat ja toimipaikat
Ympäristöhallinto: Alueellisia tiedotteita
Teknologiateollisuuden yhteystiedot
Sirpa Silander, 09 192 3293
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
E-PRTR-rekisteriin julkaistaan päästötietoja Euroopasta
Euroopan päästö- ja siirtorekisteriin (E-PRTR) kerätään jäsenmailta tietoa teollisuuslaitosten päästöistä. Rekisteri sisältää vuoden 2007 tietoja eri epäpuhtauksien päästöistä ilmaan, veteen ja maahan sekä jätteiden siirroista. Vuodesta 2010 lähtien E-PRTR raportointi tapahtuu vuosittain. E-PRTR korvaa aiemman Euroopan päästörekisterin (EPER). EU-jäsenmaiden lisäksi rekisteriin on kerätty tietoja myös Islannilta, Liechtensteinilta ja Norjalta. E-PRTR perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 166/2006), jolla pantiin toimeen kansainvälisen UNECE:n Århusin sopimuksen 8.10.2009 voimaan tullut PRTR-pöytäkirja.
Teknologiateollisuuden yhteystiedot
Itämeri-strategia rakentaa yhteistyötä yli jäsenvaltiorajojen
Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuun lopulla EU:n Itämeren alueen strategian ja sitä koskevat neuvoston päätelmät. Euroopan komission kesällä julkaisemaan Itämeri-strategiaan kuuluu myös toimintaohjelma, johon sisältyy toimenpiteitä tunnistettujen ongelmakohteiden korjaamiseksi. Toimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisin väliajoin.
Itämeri-strategia täydentää EU:n yhteistä luonnonvarapolitiikkaa rakentamalla entistä vahvempaa alueellista yhteistyötä yli jäsenvaltiorajojen. Strategian tavoitteena on Itämeren ympäristön parantaminen, hyvinvoinnin lisääminen, alueen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden kehittäminen sekä turvallisuuden parantaminen.
Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n Itämeri-strategian toteuttamiseen ja koordinoi mm. ohjelmia ravinnepäästökuormituksen vähentämiseksi, kestävän maa- ja metsätalouden aikaansaamiseksi, merenkulun turvallisuuden parantamiseksi sekä valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.
Strategiassa tehdään yhteistyötä myös Itämeren alueen eri toimijoiden, kuten Pohjoismaiden neuvoston ja HELCOMin, kanssa. Itämeri-strategia on ensimmäinen EU:n yhtä maantieteellistä osa-aluetta koskeva kehittämisstrategia.
Komissio: EU:n itämeristrategia ja Action Plan
Meriympäristö ja EU:n Itämeristrategia
Teknologiateollisuuden yhteystiedot
Motiva kehittää menettelyä yritysten materiaalitehokkuuden parantamiseen
Kiinnostaako yritystäsi osallistua katselmusmenettelyjen kehittämiseen ja löytää tehostamiskohteita?
Yritystasolla materiaalitehokkuuden edistämisellä on suora yhteys kustannuksiin, kilpailukykyyn sekä yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Pyrkimyksenä on saada aikaan tuotteita tai palveluita pienemmillä materiaalipanoksilla ja ympäristövaikutuksilla sekä samalla säästää rahaa. Jotta materiaalitehokkuutta voitaisiin parantaa, on ensin tunnettava paljonko ja mitä materiaaleja yritys käyttää. Sen jälkeen voidaan arvioida mahdollisuudet tehostaa niiden käyttöä.
Motiva kehittää yhdessä yritysten ja konsulttien kanssa materiaalitehokkuuden tarkasteluihin katselmusmenettelyä, joka perustuu materiaalien käytön ja tuotannon systemaattiseen läpikäyntiin. Katselmuksissa tunnistetaan materiaalitehokkuuden parantamiskohteita yrityksissä.
Ota yhteyttä:Tarjoamme meneillään olevan kehityshankkeemme aikana muutamille yrityksille mahdollisuuden osallistua katselmusmenettelyn kehittämiseen. Ota yhteyttä ja kerro, miksi juuri sinun yrityksesi tarvitsee tukea säästökohteiden tunnistamisessa.
Lisätietoa:
Motivan materiaalitehokkuus sivusto
Suomi kiinnostava konesalien sijoituspaikka
Suomella on muun muassa ilmastonsa ja edullisen sähkön ansiosta hyvät edellytykset olla haluttu sijoituspaikka kansainvälisille konesaleille tai palvelinkeskuksille, sillä konesalit kuluttavat suuria nimellismääriä sähköenergiaa. Teemu Muukkonen tutki Teknologiateollisuus ry:n ja Teknillisen korkeakoulun rahoittamassa diplomityössään, mikä estää ja mikä edistää energiatehokkuuden parantamista suomalaisten organisaatioiden konesaleissa. Lisävalteista on hyötyä konesaleista kilpailtaessa, siksi on hyvä kehittää myös osaamistamme konesalien energiatehokkuudessa.
Muukkonen haastatteli diplomityötään varten kahdentoista suomalaisen konesalejaan itse hallinnoivan organisaation edustajia. Lisäksi hän teki kirjallisuustutkimuksen sekä suomalaiseen tietotekniikan ja talouslehdistöön kohdistetun mediakatsauksen. Haastattelututkimuksessa nousi esille useille organisaatioille yhteisiä teemoja.
Haastateltujen organisaatioiden ympäristöpolitiikka ei ota suoraan kantaa tieto- ja viestintätekniikan ympäristövaikutuksiin. Ympäristöpolitiikan vaikutuksina tietohallinnon työhön mainittiin lähinnä käytöstä poistettavien laitteiden asianmukainen hävittäminen ja käyttäjien ohjeistaminen tietokoneiden sammuttamisesta yön ja viikonlopun ajaksi.
Konesalien energiatehokkuudesta huolehditaan monissa organisaatioissa, vaikka ympäristöpolitiikka ei sitä vaadikaan. Yleisin motiivi on taloudellinen: konesalien sähkönkulutus muodostaa merkittävän kustannuserän. Konesalin sähkönsyöttö- tai jäähdytyskapasiteetin loppuminen aiheuttaa mittavan investointitarpeen, mikä motivoi sähkölaskun lisäksi energiansäästöön konesaleissa. Talous ohjaa sähkönkulutusta eniten organisaatioissa, joilla konesalit ovat merkittävä osa asiakkaille myytävien palveluiden tuotantoa.
Ympäristövastaavan, joka haluaa kiinnittää huomiota tieto- ja viestintätekniikan ympäristövaikutuksiin kannattaa selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa, ovatko työasemat vai konesalit oman organisaation kannalta merkittävämpi sähkönkuluttaja, ja kohdistaa toimet sinne, missä saavutetaan suurin hyöty. Työasemien tehokkainta sähkön säästöä on niiden automaattinen sammuttaminen yöksi. Konesaleissa hyötyjä saavutetaan nopeimmin vähentämällä palvelinten määrää virtualisoimalla ja korjaamalla jäähdytysilman kierron ongelmakohdat konesalissa. Pienillä korjauksilla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä.
Lisätietoja tutkimuksesta: teemu.muukkonen(at)tkk.fi
