- Ympäristölinjaus
- Uutiset
- Tapahtumia
- Ympäristöuutiskirje
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2012
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2011
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2011
- ympäristöuutiskirje huhtikuu 2011
- ympäristöuutiskirje maaliskuu 2011
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2010
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2010
- Ympäristöuutiskirje kesäkuu 2010
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2010
- Uutiskirjearkisto (2008-2009)
- Ympäristöuutiskirje-wiki
- Teknologiateollisuus ja ympäristö
- Lainsäädäntöä
- Tuotteiden ekologinen suunnittelu - Ajankohtaissivu (EuP)
- Ympäristöteknologia
- Julkaisuja
- Energiatehokkuussopimus
- Ympäristötyöryhmä
- Jäsensivut
- In English
Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | kesäkuu 2009
Kilpailuetua ekologisella suunnittelulla
Asiakkaat edellyttävät tuotteilta ja prosesseilta yhä parempia ympäristöominaisuuksia, kun energia ja raaka-aineet käyvät niukemmiksi ja arvokkaammiksi resursseiksi. Myös lainsäädäntö ohjaa yrityksiä ottamaan ympäristönäkökohdat ja energiatehokkuuden huomioon teknologiakehityksessä.
Tämän vuoden alussa astui voimaan uusi puitelaki energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista (EuP). Laki yhdistää ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelun energiaa käyttävien tuotteiden tuotesuunnitteluvaiheeseen. Lakia täydennetään eri tuoteryhmille laadittavilla toimeenpanosäädöksillä.
Asiakkaiden ja lainsäädännön vaatimusten ennakointi ja aktiivinen vaikuttaminen lainsäädännön sisältöön on yrityksille mahdollisuus muuttaa ympäristöasiat kilpailueduksi.
TEM vastaa EuP:n lakimuutoksista Suomessa
EuP-direktiivin kansallisen toimeenpanon valmistelusta eli tarvittavista lakimuutoksista vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö.
Laki tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista astui voimaan vuoden 2009 alussa. Lakiesityksen valmistelijana toimi työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Valmistelussa oli mukana myös laaja sidosryhmistä koostuva tukiryhmä.
EuP on puitedirektiivi, jonka nojalla annetaan tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanosäädöksiä. Niissä määritellään tarkemmin tuotesuunnittelun ympäristövaatimukset eri tuoteryhmille. Vaatimukset tulevat koskemaan tuotteiden materiaalisisältöä, energiatehokkuutta ja kierrätettävyyden parantamista.
Tuoteryhmien täytäntöönpanosäädöksistä ja niiden toimeenpanosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö muiden tuoteryhmien paitsi rakennustuotteiden osalta. Rakennustuotteiden osalta täytäntöönpanosäädöksistä vastaa ympäristöministeriö.
EuP-direktiivi on harmonisointidirektiivi eli jäsenmaat eivät kansallisessa toimeenpanossa voi poiketa sen vaatimuksista.
Lisätietoa: TEMin EuP-sivut
EuP asettaa rajat tuotteen energiankulutukselle
EuP-puitelain valvontaviranomaisena Suomessa toimii Turvatekniikan keskus Tukes.
Teemu Hartikainen uskoo, että yritykset, jotka panostavat ekologiseen tuotesuunnitteluun, tulevat menestymään jatkossa. ”Yrityksillä jo käytössä olevat laatujärjestelmät vaativat paljon dokumentointia ja toimivat hyvänä pohjana myös ekologiselle suunnittelulle.”
”EuP-vaatimusten valvonta tullaan liittämään olemassa olevan sähköturvallisuusvalvonnan yhteyteen. Puitelaki ja tuoteryhmäkohtaiset täytäntöönpanomääräykset määrittelevät pitkälti myös sen, kuinka vaatimuksia valvotaan”, ylitarkastaja Teemu Hartikainen Tukesista kertoo.
Tukes valvoo markkinoilla olevien sähkölaitteiden turvallisuutta.
”Tarkastajamme ostavat tuotteita eri puolilla Suomea ja vievät ne testauslaboratorioon testattaviksi. Jos niissä on puutteita, tuotteesta tehdään testiraportti ja Tukes ottaa maahantuojaan yhteyttä. Seurauksia voivat olla huomautus, toimituskielto, myyntikielto tai palautusmenettely”, Hartikainen kuvaa.
Toistaiseksi EuP-suunnitteluvaatimukset määrittelevät vain sen, kuinka paljon energiaa tuote saa enintään käyttää.
”Jatkossa Tukesin tarkastajat ostavat myös EuP-direktiivin alaisia tuotteita. Testauslaboratorioissa mitataan, täyttääkö niiden energiankulutus EuP-vaatimukset. Näin valvotaan, onko myynnissä tuotteita, joita EuP-vaatimusten mukaan ei saisi olla.”
Vaatimukset ja ohjeet esille
Eduskunnan talousvaliokunta on edellyttänyt, että viranomaisten tulee antaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatut selkeät ja konkreettiset tuoteryhmäkohtaiset ohjeet siitä, mitä ekologisen suunnittelun vaatimukset yrityksiltä edellyttävät.
”Ohjeiden tulisi olla helposti kaikkien saatavilla, joten niitä varten avataan alkusyksystä verkkosivusto osoitteessa www.ekosuunnittelu.info. Lanseeraukseen sisältyy myös tiedotuskampanja”, Hartikainen kertoo.
”Sivuilla on kerrottu selkeällä kielellä tarvittava tieto siitä, mitä EuP-vaatimusten noudattaminen yrityksiltä edellyttää.”
Suunnitelmat valmiiksi
Hartikainen kannustaa yrityksiä seuraamaan tiiviisti, kuinka uusien EuP-asetusten valmistelu ja määrittelytyö etenee eri tuoteryhmien osalta.
”Toivottavasti myös suomalaiset laitevalmistajat ottavat aktiivisesti kantaa ja vaikuttavat muun muassa etujärjestöjen kautta EU-tasolla direktiivin vaatimusten valmisteluvaiheessa. Myös muut eurooppalaiset valmistajat ovat asiassa aktiivisia.”
Säädöksiä valmistuu nopeassa tahdissa, ja kun säädös tulee voimaan, yrityksillä tulisi olla suunnitelmat jo valmiina.
”Säädösehdotuksiin kannattaa tutustua hyvissä ajoin ja valmistautua muutoksiin jo ennalta. Ekosuunnittelu.info -sivusto välittää tietoa myös säädösehdotuksista, ja tilannetta kannattaa seurata jatkuvasti.”
Teknologiateollisuus ry:n verkkosivuilla on tietoa ekosuunnittelusta, ja juuri näiden eri tuoteryhmien valmisteluvaiheista. Yritykset voivat seurata sivuilta, mille tuoteryhmille on valmisteilla vaatimuksia, kuka tekee selvitykset ja selvitysten omien sivujen tiedot.
Selvitystä tekevät konsultit toivovat, että valmistajat kommentoivat heidän työtään. Tähän vaiheeseen yritysten toivotaan osallistuvan ja vaikuttavan.
Lisätietoja: Teknologiateollisuuden EuP-ajankohtaissivu
Carina Wiik,
Teknologiateollisuus ry,
09 192 3315 tai 040 717 3627,
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Sähkömoottoreiden elinkaarikustannuksista jopa yli 95 prosenttia muodostuu sähkölaskusta. Kuva: ABB/Mats Sandström.
Korkea hyötysuhde tärkeä sähkömoottorin käyttäjille ja ilmastolle
Maailman energiasta puolet menee teollisuuden tarpeisiin. Siitä noin 60 prosenttia käytetään sovelluksissa, joissa tarvitaan sähkömoottoria. Koska sähkömoottoreissa käytetään noin 30 prosenttia sähköstä, on luonnollista, että sekä moottoreiden käyttäjät että julkishallinto asettavat sähkökoneiden energiatehokkuudelle uusia vaatimuksia.
Käyttäjille korkea hyötysuhde on tärkeää, koska sähkömoottoreiden elinkaarikustannuksista jopa yli 95 prosenttia muodostuu sähkölaskusta. Ilmastopolitiikan kannalta korkealla hyötysuhteella on merkitystä, koska säästetty kilowattitunti moottorissa tarkoittaa 3-5 kilowatin säästöä primäärienergian kulutuksessa ja pienempiä CO2-päästöjä.
”ABB:ssä on ymmärretty energiatehokkuuden merkitys asiakkaidemme menestykselle jo kauan sitten. Nyt siihen perustuva argumentaatio ymmärretään maailmanlaajuisesti paljon paremmin”, Hannu Väänänen ABB:stä kertoo.
Kansainvälisen ilmastopolitiikan myötä energiatehokkuus on saanut konkreettisia muotoja myös EU:n säädöksissä. Hyvä esimerkki tästä on EuP-direktiivi, jonka toimeenpanomääräyksissä sähkömoottoreiden energiatehokkuudelle asetetaan vähimmäisvaatimukset. On tärkeää, että hyötysuhteen mittaamiselle saatiin yhteinen IEC-standardi, joka otettiin toimeenpanomääräykseen mukaan. Näin moottoreiden hyötysuhteiden vertaaminen on yhteisellä pohjalla.
ABB:llä on 120-vuotinen kokemus sähkömoottoreiden valmistamisesta.
”Olemme mielellämme muiden mukana antamassa kokemuksemme käyttöön, jos siitä on säädösten tekemisessä hyötyä”, Väänänen painottaa.
”Tässä Teknologiateollisuus on toimiva yhteistyöelin. Se toimii tehokkaana foorumina teollisuuden ja viranomaisten välillä ja takaa kaikkien näkökulmien huomioon ottamisen. Näin saavutetaan paras lopputulos.”
EuP ohjaa tuotekehitystä
Kattiloita ja vedenlämmittimiä valmistava Kaukora on valmistautunut EuP-puitelain voimaantuloon seuraamalla tilannetta aktiivisesti.
Rami Aaltosen mukaan etäluettavat mittarit ovat yksi energiatehokkuutta edistävä tekijä. ”Niiden avulla voidaan ottaa käyttöön useampia tariffeja ja vähentää huipputehon tarvetta.”
”Tuotteidemme tulee olla valmiiksi EuP:n vaatimusten mukaisia, kun asetukset astuvat voimaan”, Rami Aaltonen Kaukorasta sanoo.
Käyttövedenlämmittimien ja keskuslämmityskattiloiden lisäksi Kaukoran päätuotteisiin kuuluvat energiavaraajat, kaukolämpölaitteet ja lämpötekniset erikoistuotteet.
Aaltosen mukaan EuP-vaatimukset ja asiakkaiden arvostusten ennakointi ovat molemmat tärkeitä tekijöitä, joiden seuraaminen voi tuoda yrityksille kilpailuetua.
”Tuotteen on täytettävä EuP-lain vaatimukset, ja asiakas päättää millaisen tuotteen hän haluaa ostaa. Kuluttajilla ja heidän arvostuksillaan tulee olemaan jatkossa entistä suurempi rooli: miten ihmiset haluavat lämmittää talonsa kymmenen vuoden päästä?”
Erityispiirteet esiin
Aaltonen näkee hyvänä asiana, että EuP-laki kiinnittää huomiota laitteiden energiankulutukseen. Sen ansiosta asiakkaiden on helpompi vertailla laitteiden ympäristövaikutuksia.
”Vaarana on kuitenkin, että kun asioita valmistellaan EU:n tasolla, pienen maan erityispiirteet unohtuvat helposti ja jäävät huomiotta. Siksi on tärkeää tuoda näitä erityispiirteitä päätöksentekijöille ja poliittiseen päätöksentekoprosessiin liittyvään keskusteluun esille”, Aaltonen sanoo.
”Toisinaan valmistelutyö voi jäädä yleiseksi ja jonkin intressiryhmän näkemykset saattavat korostua turhankin paljon.”
Esimerkiksi Suomessa hyödynnettävää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ei Keski-Euroopassa tunneta. Lisäksi muun muassa varaavien vedenlämmittimien taustalla on kaksitariffi-järjestelmä.
”Kattiloiden päästöjen ja hyötysuhteiden osalta olemme erittäin kilpailukykyisiä. Sen sijaan vedenlämmittimien osalta laissa ollaan kieltämässä Suomessa vallitsevaa mallia, jossa varaaviin vedenlämmittimiin lämmitetään yösähköllä vettä päiväaikaan käytettäväksi. EuP on viemässä kehitystä pois energiaa varastoivista laitteista kohti kulutushetkellä energiaa käyttäviä laitteita. Se merkitsisi suuria muutospaineita pohjoismaalaiseen sähkönjakelun infrastruktuuriin sekä liiketoimintaamme.”
Suomen ympäristöministeriö on lähettänyt EU-komissiolle EuP:n tarkoittamiin vedenlämmityslaitteisiin liittyvän kannanoton, jossa on huomioitu Suomen tilanteeseen liittyvät erityispiirteet ja teollisuuden näkemykset.
Lyhyesti
CLEEN Oy:n toimitusjohtajaksi Tommy Jacobson
Energia- ja ympäristöalan yritysten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhdessä perustaman strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Tommy Jacobson. Hän aloitti uudessa tehtävässään huhtikuun alussa. CLEEN Oy:n teknologiajohtajana aloitti toukokuun alussa tekniikan tohtori Jatta Jussila.
Syksyllä 2008 toimintansa käynnistäneen CLEEN Oy:n (Cluster for Energy and Environment) tehtävä on koota suomalaista energia- ja ympäristöalan huippuosaamista entistä kilpailukykyisemmiksi kokonaisuuksiksi. Yrityksen toiminnan lähtökohtana on elinkeinoelämän tarpeiden mukainen tutkimus- ja kehitystoiminta, johon kuuluu sekä strateginen että sovellettu tutkimus. Monien yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä edellyttävä uuden teknologian pilotointi ja demonstrointi kuuluu niin ikään toimenkuvaan.
Tutkimusohjelmien valmistelu on käynnissä ja ensimmäiset niistä tullaan käynnistämään vuoden 2009 aikana. Näillä näkymin ensi vaiheessa CLEENin tutkimusohjelmat liittyvät hajautettuun energiantuotantoon, älykkäisiin sähköverkkoihin, materiaalien kierrätykseen ja jätteen jatkojalostukseen sekä CO2-neutraaliin voimantuotantoon.
Lisätietoja:
Tommy Jacobson, toimitusjohtaja, 040 808 6820
Kimmo Forsman, hallituksen puheenjohtaja, 050 33 41997
www.cleen.fi
Ekologisia suunnitteluvaatimuksia myös muille kuin energiaa käyttäville tuotteille
Ekosuunnitteludirektiiviin (nykyinen EuP-direktiivi) kaavaillut muutokset toteutuvat. Parlamentti ja ministerineuvosto ovat päässeet yhteisymmärrykseen direktiivin soveltamisalan laajenemisesta ja uudistettu direktiivi astuu todennäköisesti voimaan tänä vuonna.
Muutoksella laajennettaisiin soveltamisalaa koskemaan tuotteita, joilla on käytön aikana vaikutusta energian ja muiden resurssien kulutukseen. Uusia tuoteryhmiä olisivat rakentamisessa käytettävät tuotteet kuten ikkunat, eristemateriaalit ja vettä käyttävät tuotteet (suihkut ja hanat). Uusi laajennettua soveltamisalaa koskeva työsuunnitelma olisi laadittava 21.10.2011 mennessä. Direktiivin tehokkuutta arvioidaan vuoteen 2012 mennessä ja samalla käsitellään myös soveltamisalan laajenemista kaikenlaisiin tuotteisiin.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Carina Wiik, 09 192 3315, 040 717 3627
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Kemikaalilainsäädännössä tapahtuu
CLP-asetus
Uusi luokitus-, merkintä- ja pakkausasetus on astunut voimaan 20.1.2009. Niin kutsuttu CLP-asetus (EY N:o 1272/2008) muuttaa kaikkien aineiden ja seosten (kemikaalien) luokituksia ja merkintöjä. Nykyiset oranssi-mustat varoitusmerkit muuttuvat puna-musta-valkoisiksi ja samalla itse kuvio muuttuu. Uudet merkinnät on otettava käyttöön aineille 01.12.2010 ja seoksille 01.06.2015 mennessä. Siirtymäaikana pakkaukset on merkittävä vanhoilla merkinnöille tai vaihtoehtoisesti sekä uusilla että vanhoilla merkinnöillä.
CLP-asetuksen voimaan tulon yhteydessä myös Reach-asetusta on mukautettu. Ohjeistamme jäseniämme asetuksesta syksyn aikana. Lisätietoa CLP-asetuksesta EY Komission sivulta. Suomen viranomaiset avaavat nettisivuston CLP-asetuksen neuvontaa varten, www.clpneuvonta.fi
Reach-ohjeistuksesta
Kemikaalivirasto päivittää toimintaohjeitaan tämän vuoden aikana. Valmistavalle teollisuudelle tärkein päivitettävä ohjeistus on ”Substances in article” eli ”aineet esineissä”. Tässä ohjeessa tullaan määrittelemään miten Reach:n artikla 7 mukainen 0,1 p-% erityistä huolta aiheuttavia aineita on määritettävä. Tällä hetkellä kuudella jäsenvaltiolla on nykyisestä ohjeistuksesta poikkeava näkemys tulkinnasta. Lisätietoja Kemikaaliviraston sivuilta.
Erityistä huolta aiheuttavat aineet eli ns. kandidaattiluettelo
Luettelo erityistä huolta aiheuttavista aineista eli ns. kandidaattiluettelo (Substances of Very High Concern, SVHC) on julkaistu 28.10.2008. Välittömästi julkaisemisen jälkeen astui voimaan esineiden toimittajien velvollisuus tiedottaa esineiden sisältämistä aineista REACH-asetuksen 33 artiklan mukaisesti. Esineen toimittajan tulee antaa esineen vastaanottajalle turvallisen käytön ja loppukäsittelyn mahdollistamiseksi riittävät tiedot (vähintään aineen nimi) kandidaattiluettelon aineesta, jos aineen pitoisuus esineessä on yli 0,1 prosenttia koko tuotteen painosta. Aineet ovat ehdokkaita (kandidaatteja) REACH:n liitteen XIV luvanvaraisten aineiden luetteloon, joka julkaistaneen kesään 2009 mennessä.15 ainetta sisältävä luettelo löytyy Kemikaaliviraston sivulta, joista 7 ainetta on komission käsiteltävänä.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Mika Kapanen, 09 1923 338
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Uusi kansallinen luonnonvarastrategia julkaistu
Kansallinen luonnonvarastrategia luovutettiin pääministerille 8.4.2009. Siinä laadittiin visio luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle hyvinvoinnille Suomessa, asetettiin sitä tukevat strategiset tavoitteet, sekä tunnistettiin muutosalueet ja muutosaskeleet. Strategiaa valmisteli Sitran vetämä laaja asiantuntijajoukko.
Strategisiksi tavoitteiksi asetettiin neljä kohtaa:
- Suomi on menestyvä korkean arvonlisän biotalous, jossa mm. biomassaa käytetään kestävällä tavalla korvaamaan fossiilisia tuontipolttoaineita ja luonnonvaroja hyödynnetään biologisia prosesseja soveltaen ja jäljitellen kestävällä tavalla. Biotalous tarvitsee myös mineraaleista valmistettuja korkealaatuisia materiaaleja ja laitteita.
- Suomi hyödyntää ja kierrättää materiaalivirtoja tehokkaasti, jossa mm. tuotteet, palvelut ja energia tuotetaan resurssitehokkaasti ja mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Tuotesuunnittelussa ratkaistaan pitkälti koko elinkaaren aikainen materiaalien käyttö, tuotteiden kestävyys ja kierrätysmahdollisuudet. Kestävät tuotantotavat, innovatiivinen teknologia ja korkea osaaminen parantavat resurssitehokkuutta.
- Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisäarvoa ja paikallista hyvinvointia. Luonnonvaratuotannolla on usein alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen, väestön hyvinvointiin sekä asutusrakenteen pysyvyyteen.
- Suomi on aloitteellinen edelläkävijä luonnonvarakysymyksissä. Luonnonvarakysymykset eivät noudata valtiollisia tai organisatorisia rajoja ja ainevirtoja on siksi tarkasteltava ja ohjattava yli rajojen. Aktiivinen kansainvälinen toiminta ja vaikuttaminen lisäävät Suomen globaaleja kumppanuuksia sekä luovat liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailuetua. Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa siihen, että ohjauksen pirstaleisuuden haittoja vähennetään ja kansainväliset pelisäännöt tukevat luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä Suomessa.
Muutosalueiksi tunnistettiin kuusi kohtaa, joista edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi tulisi kiinnittää huomiota koordinaatioon ja hallintoon sekä osaamiseen, innovaatioihin ja viestintään.
Lisätietoa strategiasta Sitran sivuilta.
Ympäristövahinkojen korjaamisesta lakipaketti
Lakipaketti ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta astuu voimaan 1.7.2009.
Tasavallan presidentin vahvistama lakipaketti velvoittaa toiminnanharjoittajat korjaamaan luonnolle ja vesille aiheuttamansa merkittävät ympäristövahingot.
Lakipaketilla pannaan toimeen EY:n ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY), ja siinä vahvistetaan uusi laki ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta ja muutokset luonnonsuojelulakiin, ympäristönsuojelulakiin, vesilakiin, geenitekniikkalakiin ja lakiin vaarallisten aineiden kuljetuksista. Suomessa merkittäviä vahinkoja on arvioitu tapahtuvan harvoin.
Lisätietoa: ympäristöministeriön tiedotteesta
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Sirpa Silander, puh. (09) 1923 293
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Laatunormit pohjavesien tilan arviointiin
Muutokset valtioneuvoston asetuksiin vesienhoidon järjestämisestä ja vesiympäristölle vaarallisista aineista hyväksyttiin toukokuun loppupuolella ja ne tulivat voimaan 1.6.2009. Asetusten muutoksilla pantiin toimeen EY:n pohjavesidirektiivi (2006/18/EY).
Keskeistä muutoksissa ovat pohjavesien luokittelu ja ympäristölaatunormit 43 aineelle tai aineryhmälle (orgaanisia aineita ja metalleja). Ympäristöministeriö antaa erillisen ohjeen laatunormien soveltamisesta.
Lisätietoa: EK:n sivuilta ja Finlexin säädöskokoelmasta.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Sirpa Silander, puh. (09) 192 3293
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Conforlex – Portti uusiin tuotevaatimuksiin
Kansainväliset määräykset ja tekniset vaatimukset lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla ja samoin muuttuvat niihin liittyvät standardit. Vaatimusten seuraaminen tai ylipäänsä niiden löytäminen on yrityksille tärkeää, mutta myös aikaa vievää.
Teknologiateollisuus ry ja Terveysteknologian Liitto ry ovat teettäneet uudenlaisen dynaamisen verkkopalvelun, joka valmistuu kesällä 2009. Käyttäjät saavat sen avulla yhdestä paikasta ajankohtaista tietoa sähkö- ja elektroniikkatuotteita koskevista uusista kansallisista ja monikansallisista vaatimuksista.
Kyseessä on viitetietokanta, johon on tallennettu viitetietoja vaatimuksia sisältävistä asiakirjoista. Käyttäjä voi määritellä mistä aihealueista ja yksittäisistä aiheista julkaistua uutta tietoa hän haluaa saada automaattisesti sähköpostiinsa. Tässä vaiheessa sisältöä on tuotettu ensijaisesti sektoreihin ’Environmental issues’, ’Healthcare’ ja ’Horizontal’.
Tietopalvelu otetaan koekäyttöön kesäkuussa 2009. Palvelulla tulee olemaan vuosimaksu, joka on Teknologiateollisuuden jäsenyrityksille normaalia edullisempi. Tietopalvelun toteuttaja ja sisällöntuottaja on Conforman Oy. Portti uusiin tuotevaatimuksiin löytyy osoitteesta www.conforlex.fi.
Lisätietoja käyttäjäksi liittymisestä antaa
Timo Lehtonen Conforman Oy,
timo.lehtonen(at)conforman.fi,
puh. 040 523 8292.
Seuraavassa numerossa: Elinkaariajattelu ja hiilijalanjälki
Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimenpiteet korostavat tuotteen elinkaarenaikaisten ympäristövaikutusten määrittämisen tärkeyttä. Haasteena määrittämisessä on, että elinkaaren laskentaan on tarjolla useita erityyppisiä ja –tasoisia menettelytapoja. Nykyisin puhutaan yleisesti myös hiilijalanjäljestä, jolle ei toistaiseksi ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää. On tärkeää, että yritys valitsee omaan tarkoitukseensa soveltuvan menettelyn ja tuntee sen rajaukset.
