- Ympäristölinjaus
- Uutiset
- Tapahtumia
- Ympäristöuutiskirje
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2012
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2011
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2011
- ympäristöuutiskirje huhtikuu 2011
- ympäristöuutiskirje maaliskuu 2011
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2010
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2010
- Ympäristöuutiskirje kesäkuu 2010
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2010
- Uutiskirjearkisto (2008-2009)
- Ympäristöuutiskirje-wiki
- Teknologiateollisuus ja ympäristö
- Lainsäädäntöä
- Tuotteiden ekologinen suunnittelu - Ajankohtaissivu (EuP)
- Ympäristöteknologia
- Julkaisuja
- Energiatehokkuussopimus
- Ympäristötyöryhmä
- Jäsensivut
- In English
Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | kesäkuu 2010
Ekotehokas tuotanto
Yritysten tuotantotoimintaan kohdistuu monia ympäristövaatimuksia, jotka liittyvät energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen ja kemikaalien vastuulliseen käyttöön. Asiakasvaatimusten ohella vaatimuksia tulee lainsäädännöstä, vapaaehtoisista sopimuksista sekä muilta yhteistyökumppaneilta.
Tehokas tuotanto on yleensä myös ekotehokasta. Materiaaleja, energiaa ja kemikaaleja käytään tehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Tämä tuo yrikselle myös taloudellisia säästöjä.
Oras: Jatkuvan parantamisen periaate myös ympäristöasioissa
”Ympäristöasiat ovat yritykselle taakan sijaan kilpailutekijä, jolla erotutaan markkinoilla vastaavanlaisista yrityksistä. Markkinaetu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan järjestelmällisen ympäristöasioiden suunnittelun, ohjaamisen ja seuraamisen kautta”, sanoo Oras Oy:n HSEQ-koordinaattori Sari Sulin.
Oras kehittää, valmistaa ja markkinoi käyttäjäystävällisiä, vettä ja energiaa säästäviä talotekniikan vesijärjestelmiin kuuluvia tuotteita. Yritys pyrkii ottamaan ympäristöasiat huomioon sekä tuotannossa että tuotteiden kehittämisessä.
”Kuluttaja on nykyään valveutunut sekä ympäristö- että raha-asioissa ja haluaa välttää turhaa vedenkulutusta. On osoitettu, että 22 % talon energiasta valuu viemäriin käyttöveden mukana. Vesikalusteiden järkevällä valinnalla on siis merkitystä”, Sulin mainitsee.
Oraksen tuotevalikoimaan kuuluvat kosketusvapaat tuotteet, kuten hanat, suihkupaneelit ja urinaalin huuhtelulaitteet, sekä niin kutsutut ekonapilliset tuotteet, joissa vesimäärää ja lämpötilaa on rajoitettu. Yritys haluaa osallistua ilmastonmuutostalkoisiin omaehtoisesti rakentavilla valinnoillaan.
”Toki ympäristöluvassa, joka Oraksellakin on, annetaan määräyksiä toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä”, Sulin sanoo.
”Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Se ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuva prosessi. Me noudatamme jatkuvan parantamisen periaatetta kaikessa toiminnassamme ja se on kirjattu myös laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaamme.”
Oraksella on otettu käyttöön ympäristöjärjestelmä ISO 14001 johtamisen tueksi. Sen kautta ympäristöasioiden hoitaminen on yhdistetty muihin johtamisjärjestelmiin.
Hyötyjä tuotantoa kehittämällä
Oraksella on huomattu, että lainsäädäntö on kiristynyt, vapaaehtoisten sopimusten määrä on lisääntynyt ja asiakkaiden ja sidosryhmien vaatimukset ovat kasvaneet. Ne pakottavat yritykset kiinnittämään entistä enemmän huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin. Sulin pitää tätä hyvänä asiana.
”Meilläkin on vastuullisuusohjelmia, joiden tavoitteena on energian- ja vedenkulutuksen ja jätteen määrän vähentäminen sekä hyötykäytön lisääminen. Elinkaariajattelu on myös arkipäivää. Jätteiden hyötykäyttöasteemme on tällä hetkellä 70 % ja sitä parannetaan jatkuvasti”, HSEQ-koordinaattori kertoo.
Yritys kehittää tuotantoaan koko ajan ekotehokkaammaksi. Hanojen testauksessa käytetään nykyisin paineilmaa. Ennen hanat testattiin vedellä, jota kului testausvaiheessa huomattavia määriä. Uuden paineilmatestausmenetelmän kautta vettä säästyy. Lisäksi se on osoittautunut vanhaa järjestelmää tarkemmaksi ja nopeammaksi.
”Olemme uudistamassa myös paineilmajärjestelmäämme. Uudessa järjestelmässä kaikki paineilmakompressorit on keskitetty yhteen paikkaan, jolloin hukkalämpöä ei synny lämmön talteenottojärjestelmän takia. Takaisinmaksuajaksi on laskettu noin kaksi vuotta”, Sulin kuvaa.
Muitakin tuotannollisia muutoksia on tehty. Ennen termostaattihanan termostaatti kalibroitiin kokoonpanon lopuksi. Prosessin aikana kylmää ja kuumaa vettä juoksutettiin 20–30 litraa hanaa kohden.
”Nykyään kalibrointi tehdään keskitetysti automaattilinjan yhdessä paikassa hanan koontivaiheessa. Järjestelmä kierrättää 20–30 litraa 38-asteista vettä. Tämän ansiosta vuonna 2009 vettä kului noin 17000 kuutiota vähemmän kuin edellisvuonna.”
Säästöjä materiaalikatselmuksen kautta
Oras oli mukana Motivan materiaalitehokkuushankkeessa, jonka aikana yritys teki materiaalikatselmuksen.
”Saimme paljon säästöehdotuksia, joista suurin osa liittyi raaka-aineiden vähentämiseen. Ohjeeksi saimme, että jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä jätemääriä saadaan vähennettyä. Katselmuksen kautta ymmärsimme, että keernajätepalojen, hionta-, kiillotus- ja kiillotuslakkajätteen osalta meillä olisi hyötykäyttömahdollisuuksia. Lisäksi totesimme, että koneistuksessa syntyvän messinkilastun kierrättäminen omatoimisesti ilman välikäsiä voisi olla kannattavaa”, Sulin kertaa.
Yrityksessä ei ole vielä pystytty todentamaan toimenpiteiden taloudellista hyötyä, koska toimenpiteet ovat vasta alussa. HSEQ-koordinaattori painottaakin muita kuin taloudellisia hyötyjä.
”Keernan valmistuksen sideaineen korvaamisesta vähemmän haitallisella aineella on tekeillä testejä. Se lisäisi ympäristöystävällisyyden lisäksi työturvallisuutta.”
Levypyörä tekee ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja
Levypyörä Oy rakennutti uuden maalaamonsa ympäristönäkökulmat huomioon ottaen. Samalla yritys pääsi eroon ympäristöluvasta.
Levypyörän toimitusjohtaja Pertti Lemettinen sanoo, että ympäristölupa lisää yritysten byrokratiaa. Uuden maalaamon rakennuttamisessa pääasiallisena tavoitteena ei kuitenkaan ollut päästä eroon luvasta, vaan fosfaateista.
”Meidän oli aika rakennuttaa uusi maalaamo, koska vanha ei pystynyt vastaamaan tarpeisiimme. Uusien investointien yhteydessä kannattaa pohtia uusia, teknisesti kehittyneitä ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Me tutkimme erilaisia maalausprosessivaihtoehtoja ja kävimme maailmalla katsomassa referenssejä”, Lemettinen kertoo.
Uuden maalaamon rakennuttaminen ja maalaus- ja pesuprosessin muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi ei tullut kalliimmaksi kuin vanhanmallisen maalaamon rakennuttaminen. Ratkaisu osoittautui muutoinkin hyväksi.
”Kun huomasimme, että uuden maalaamon maalaus- ja pesuprosessit ovat laadullisesti ja teknisesti erittäin toimivia, muutimme myös vanhan maalaamon prosessit VOC- ja fosfaattivapaiksi”, Lemettinen jatkaa.
Maalaus- ja pesuprosessien suurimpia ympäristöhaasteita ovat juuri fosfaatit, joita käytetään pesuprosesseissa, ja VOC (Volatile organic compound) -päästöt, joita haihtuu ilmaan märkämaalauksessa käytettävistä liuottimista.
”Teimme prosesseihimme pintakäsittelymuutoksia ja luovuimme märkämaalauksesta. Meillä on nyt käytössä pulverimaalaus, josta ei haihdu ympäristöön vahingollisia aineita. Lisäksi pesuaineemme ovat fosfaattivapaita.”
Hyötyä prosessien kuntoon laittamisesta
Levypyörällä on ollut ympäristösertifikaatti ISO 14001 vuodesta 2001. Ympäristöasiat otetaan huomioon investoinneissa ja päätöksenteossa. Lemettisen mukaan on selvää, että yritys hyötyy siitä, että sen prosessit ovat kunnossa. Myös päämiehet vaativat sertifioituja järjestelmiä.
”Olemme toimineet ympäristöasioissa hyvin pitkälle omaehtoisesti. Hankimme aikoinaan asiakkaiden toiveesta sertifioidun laatujärjestelmän ja huomasimme, että se lisäsi toimintamme suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sen jälkeen rakensimme ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät.”
”Olemme tehneet myös energiakatselmuksen kautta energiaa säästäviä ratkaisuja. Ne ovat tuottaneet hyviä tuloksia sekä ympäristön että talouden kannalta”, toimitusjohtaja jatkaa.
Lemettisen mielestä ympäristönäkökulman muistaminen on yrityksille tärkeää monesta eri syystä, eikä vähiten asiakassuhteiden ja imagon kannalta.
”Ympäristöystävällinen tuotanto on ikään kuin yrityksen henkivakuutus. Se, että meillä ovat ympäristöasiat kunnossa, on myös imagotekijä. Asiakkaamme eivät halua, että julkisuuteen tulisi juttua, että heidän toimittajansa tuhoaa luontoa.”
Toimitusjohtaja muistuttaa, että investointeja tehtäessä pitää ottaa huomioon paljon asioita. Samalla kun pohditaan tuottavuus-, talous-, kapasiteetti-, työturvallisuus- ja laatunäkökulmia, olisi hyvä miettiä ympäristöasioita. Usein esimerkiksi ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökulmat kulkevat käsi kädessä.
Suuret säästöt kierrätyksestä
Levypyörä pyrkii pidentämään tuottamiensa metsä- ja maatalouskoneiden pyörien elinkaarta muun muassa hyvän pintakäsittelyn avulla. Tuotteen elinkaaren pidentämisestä hyötyvät sekä asiakkaat että luonto. Myös kierrätys on asia, johon yrityksessä panostetaan.
Yritys on saanut suuren taloudellisen hyödyn kierrätysjärjestelmän tehostamisesta. Vuosikymmenen aikana sekä kaatopaikkajätteiden määrä että VOC-päästöt ovat pudonneet alle kymmenesosaan aiemmasta.
“Saamme kierrätettyä suurimman osan ylimääräisestä tavarasta, joten kaatopaikka- ja ongelmajätelaskumme ovat pienentyneet radikaalisti. Kun asioita laitetaan kuntoon yhtäällä, se heijastuu positiivisesti myös toisaalla. Meillä ympäristöasioiden kuntoon laittamisen bonuksena on tullut kustannusten aleneminen”, Lemettinen summaa.
IE-direktiivi tiukentaa ympäristölainsäädäntöä, mutta parantaa kilpailuedellytyksiä
IE-direktiivi asettaa suurelle ja keskisuurelle teollisuudelle uusia vaatimuksia, joihin on hyvä valmistautua jo nyt muita investointeja mietittäessä.
Sirpa Salo-Asikainen sanoo, että BAT-vertailuasiakirjojen työstäminen pitäisi nähdä mahdollisuutena. Hän toivoo, että teollisuus osallistuisi työhön riittävästi, jotta suomalaista osaamista ja teknologiaa saataisiin osaksi EU-laajuisia vaatimuksia.
”Direktiiviehdotuksen käsittely on EU:n neuvostossa ja parlamentissa loppusuoralla, ja se astuu voimaan viimeistään ensi vuoden alussa”, arvelee ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen.
”Uusi IE-direktiivi yhdistää ja uudistaa teollisuuden päästöjä ja ympäristönsuojelua koskevat nykyiset direktiivit. Nykyiseen teollisuuden yhdennettyä ympäristönsuojelua koskevaan direktiiviin (IPPC) liitetään toimialakohtaiset direktiivit, joita ovat suuria polttolaitoksia, teollisuuden liuotinpäästöjä, jätteenpolttoa ja titaanidioksiditeollisuutta koskevat direktiivit”, hän jatkaa.
Ehdotuksen tarkoituksena on vähentää teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristövaatimuksia koskevien direktiivien täytäntöönpanoa.
Kun IE-direktiivi astuu voimaan, sen kansalliseen täytäntöönpanoon on aikaa kaksi vuotta. Suomen lainsäädännön pitää vastata direktiivin määräyksiä vuoden 2013 alussa. Säädösmuutokset merkitsevät muutoksia myös yritysten toimintaan.
Reilumpi kilpailutilanne
”EU:n komissio on seurannut, miten eri teollisuuden toimialat ja teollisuuslaitokset ovat soveltaneet ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon keskeisesti liittyviä BAT (Best Available Techniques)-asiakirjoja. On huomattu, ettei tällä hetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä BAT-periaatteen osalta noudateta kaikkialla parhaalla mahdollisella tavalla”, Salo-Asikainen sanoo.
Kun lupaehtoja yhtenäistetään IE-direktiivin myötä, kaikkien jäsenmaiden toiminnanharjoittajien on noudatettava BAT-asiakirjoissa kuvattua toimialansa parasta tekniikkaa. Tietyissä erityistapauksissa paikallisista syistä voidaan jatkossakin poiketa BAT-asiakirjoissa kuvatusta parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta, mutta tällöin syyt täytyy perustella ympäristölupapäätöksessä.
”Päästöjä on vähennettävä ja energiatehokkuutta ja materiaalitehokkuutta on parannettava parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Suomessa päästöasiat ovat jo tosin keskimääräistä paremmalla tolalla. Näin ollen kun kaikissa EU-maissa aletaan noudattaa ympäristövaatimuksia yhtä ryhdikkäästi, kilpailutilanne muuttuu reilummaksi”, Salo-Asikainen huomauttaa.
IE-direktiivi aiheuttaa yrityksille kustannuksia, joten tarvittavat muutokset kannattaa ajoittaa muiden investointien yhteyteen.
”Laitoksen toimintaa ja ympäristönsuojelua on katsottava kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Kun parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta sekä tehostetaan prosesseja, säästetään ympäristön lisäksi rahaa”, neuvotteleva virkamies muistuttaa.
Vaikuttamisen mahdollisuus
Mitä kunkin toimialan BAT-tekniikka sitten on? EU:lla on toimialakohtaisia BAT-vertailuasiakirjoja, joista yritykset löytävät tiedot uusimmasta teknologiasta.
”BAT-asiakirjat valmistellaan yhteistyössä jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuuden kanssa. Näin varmistetaan kaikkien osapuolien sitoutuminen lopputulokseen”, Salo-Asikainen mainitsee.
EU:n tasolla BAT-asiakirjoja on valmisteltu kaikille IE-toimialoille, ja niitä päivitetään joka kahdeksas vuosi. Suomessa BAT-asiakirjojen valmistelua koordinoi Suomen ympäristökeskus.
”Myös kansallisissa valmistelutyöryhmissä ovat mukana ympäristöviranomaisten lisäksi teollisuuden toimialat sekä tuotanto- että valmistajapuolelta. Asiakirjojen valmisteluun osallistuminen antaa mahdollisuuden lobata teknologiaamme eri toimialoilla ja saada ne osaksi Euroopan laajuisia asiakirjoja.”
Salo-Asikainen huomauttaakin, että BAT-vertailuasiakirjojen työstäminen pitäisi nähdä mahdollisuutena. Hän toivoo, että teollisuus osallistuisi työhön riittävästi, jotta suomalaista osaamista ja teknologiaa saataisiin osaksi EU-laajuisia vaatimuksia.
Lisätietoja:
BAT-vertailuasiakirjojen päivitysaikataulu
Teollisuuden päästödirektiivin käsittely
Yritysten esimerkkejä: Ympäristöosaamisella tuloksiin
Teknologiateollisuus on yhdessä yritysten kanssa määritellyt sellaiset ympäristöosaamisen ja -teknologioiden alueet, joissa yrityksillä on suurin mahdollisuus vaikuttaa kilpailukykyynsä ja varmistaa toimintaedellytyksensä tulevaisuudessa. Painopisteet esitellään helmikuussa julkaistussa Teknologiateollisuuden ympäristölinjauksessa.
”Tavoitteenamme on tukea linjauksen viestejä käytännön yritysesimerkeillä, jotka osoittavat, miten yritykset ovat mitattavasti parantaneet suorituskykyään ympäristöosaamisen eri alueilla. Verkkosivuillamme julkaistaan jatkuvasti uusia yritysesimerkkejä, joihin kannattaa tutustua”, kertoo Carina Wiik Teknologiateollisuudesta.
”Sivuilta löytyy myös tukimateriaalia ja työkaluja ympäristöasioiden kehittämiseen. Syksyllä järjestämme alueellisia seminaareja, joissa yritykset kertovat ympäristöosaamisen parantamisella saavutetuista tuloksista.”
Kerro oman yrityksesi tuloksia
Yritysesimerkit ja saavutetut tulokset kertovat, että ympäristöasioita kannattaa kehittää. Ne myös kannustavat hyödyntämään ympäristöosaamista kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Jokainen esimerkki on tärkeää, ja siksi toivommekin, että lähetät meille oman yrityksesi esimerkin julkaistavaksi verkkosivuillamme. Esimerkki voi kuvata esimerkiksi parannuksia tuotannon ja tuotteiden ympäristösuorituskyvyssä ja energiatehokkuudessa, uusien ympäristömyötäisten teknologioiden kehittämistä, yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tärkeää on, että tulokset ja hyöty yritykselle ja asiakkaalle on esitetty mitattavasti.
Oheisessa liitteessä on ohjeita yritysesimerkin laadintaan. Lähettäkää esimerkit meille sähköpostitse osoitteella carina.wiik(at)teknologiateollisuus.fi. Tarvittaessa autamme myös esimerkkiaineistojen laatimisessa.
Lisätietoja antaa Carina Wiik, puh. (09) 192 3315 tai 040 717 3627.
Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 2010
Lyhyesti
EU:n tavoite: Turvallista ja kestävää energiaa
EU-komissio on julkaissut tilannekatsauksen tueksi uudelle energiastrategialle. Euroopan energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa että yritykset ja kuluttajat voivat hankkia turvallista, varmaa, kestävää ja vähähiilistä energiaa edulliseen hintaan.
Komission taustadokumenttia voi kommentoida 2.7.2010 asti. Lisätietoa aiheesta löytyy Energia-pääosaston verkkosivuilla. Teknologiateollisuus kannattaa esitystä.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Martti Kätkä, 09 192 3320, 050 380 4496
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Kansallisen mineraalistrategian valmistelu on meneillään
Kansallisen mineraalistrategian valmistelussa on alustavasti määritelty kolme tavoitetta:
1. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla
2. Suomalaisilla innovaatioilla ratkaisuja globaaleihin raaka-aineketjun haasteisiin
3. Kaivannaisalaan liittyvien kokonaisympäristöhaittojen vähentäminen
Mineraalistrategian tavoitteena on luoda pitkän aikavälin visio ja strategia keskeisille tavoitteille vuoteen 2050 asti. Siinä listataan myös lähitulevaisuutta koskevia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia otettavaksi huomioon päätöksenteossa ja poliittisten ohjelmien taustaksi, esim. seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Strategia koskee mineraalisektoria, jolla tarkoitetaan kaivos-, kiviaines- ja luonnonkivialaa sekä näihin liittyvää laitevalmistusta, prosessisuunnittelua, konsultointia, T&K-toimintaa ja koulutusta.
Kansallisen mineraalistrategian laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja käytännön toteuttajana on Geologian tutkimuskeskus. Strategian on määrä olla valmis 30.9.2010 mennessä.
Mineraalisten raaka-aineiden globaali kysyntä on kasvanut viime vuosina. EU:n komissio on laatinut mm. raaka-aineita koskevan aloitteen, jossa linjataan toimenpiteitä Euroopan raaka-ainehuollon turvaamiseksi.
Lisätietoa:
- Suomen mineraalistrategian www-sivut
- SITRA: Kansallinen luonnonvarastrategia
EU:n aloitteita ja strategioita:
- EC: Thematic Strategy on Sustainable use of Natural Resources
- EC: European Sustainable Consumption and Production Policies
- Eurooppa 2020, Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (KOM(2010) 2020 lopullinen)
- UNEP: Resource Panel
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Sirpa Silander, 09 192 3293
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Suomen arktinen strategia määrittelee tulevia tavoitteita
Suomen EU-ministerivaliokunta hyväksyi 4.6.2010 Suomen arktisen strategian, jossa määritellään arktisen politiikan tavoitteita sekä keinoja niiden edistämiseksi, ja tehdään ehdotuksia EU:n arktisen politiikan kehittämiseksi. Strategiassa käsitellään alueen turvallisuutta, ympäristöä, taloutta, infrastruktuuria, alkuperäiskansoja, kansainvälisiä instituutioita ja Euroopan unionin arktista politiikkaa.
Lisätietoa:
- Valtioneuvoston tiedote
- Valtioneuvosto: Suomen arktinen strategia (pdf) ja liitteet (pdf)
Muutoksia polttonesteen jakeluasemien, asfalttiasemien ja pienten polttolaitosten ympäristölupamenettelyyn
Valtioneuvoston 27.5.2010 vahvistamien asetusten mukaisesti polttoaineen jakeluasemat, asfalttiasemat ja pienet (1-50 MW) polttolaitokset eivät enää tarvitse toimintaansa ympäristölupaa, vaan ne siirtyvät kevyemmän rekisteröintimenettelyn piiriin. Toiminnalle tarvitaan kuitenkin edelleen ympäristölupa silloin, kun se sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle.
Uusien laitosten rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään on ollut mahdollista 1.6.2010 lähtien. Olemassa oleville laitoksille voimaantuloajat ovat pidemmät. Rekisteröitävien laitosten tulee noudattaa ympäristönsuojelulain, jätelain ja uusien asetusten ympäristönsuojeluvaatimuksia.
Uudesta toiminnasta tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 90 päivää ennen toiminnan aloittamista.
Huhtikuussa vahvistetulla ympäristönsuojelulain muutoksella on tarkoitus siirtää ympäristövaikutuksiltaan pienet toiminnot ympäristöluvan piiristä kevyemmän rekisteröintimenettelyn piiriin.
Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilta.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Sirpa Silander, 09 192 3293
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Vihreät julkiset hankinnat (Green Public Procurement, GPP)
Valtioneuvosto on asettanut periaatepäätöksessään 8.4.2009 kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa tavoitteekseen, että valtion keskushallinto ottaa vuonna 2010 ympäristönäkökulman huomioon vähintään 70 prosentissa omista hankinnoistaan ja vuonna 2015 kaikissa hankinnoissaan. Kuntien ja valtion paikallishallinnon osalta vastaava suositus on, että ympäristönäkökulma otetaan vuonna 2010 huomioon vähintään 25 prosentissa hankinnoista ja vuonna 2015 vähintään 50 prosentissa. Myös valtionyhtiöille suositellaan näiden periaatteiden ja tavoitteiden noudattamista.
Euroopan komissio aloitti vuonna 2008 GPP-kriteerien luomisen kymmenelle tuoteryhmälle (Mobile Phones, Road Surfacing, Materials & Road Signs, Street Lighting & Traffic Signals, Wall Panels, Air Conditioning & Heat Pumps, Boilers, Combined Heat & Power, Thermal Insulation, Hard Floor Coverings, Windows) ja on työstänyt kriteereitä edelleen viime kesän sidosryhmäkuulemisen jälkeen. Uudet kriteerit julkaistaneen kesäkuussa 2010. Komissio suosittaa käyttämään myös ekomerkintäkriteereitä julkisissa hankinnoissa.
Lisätietoa:
Komission GPP-sivusto
Komission ekomerkki- ja GPP-sivusto
Esite Kestävät julkiset hankinnat Julkinen sektori kestävien hankintojen edelläkävijäksi
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Mia Nores-Korkeamäki, 09 1923 338, 044 330 0928
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Kemikaaliuutisia
REACH-rekisteröinnin I vaiheen takarajaan enää muutama kuukausi
REACH-rekisteröinnin I vaihe päättyy 30.11.2010. ECHAn mukaan ensimmäiseen rekisteröintivaiheeseen odotetaan yli 4400 ainetta, mutta SIEFien aktiivisia päärekisteröijiä on ilmoittautunut vain noin 2500. Jatkokäyttäjille tämä voi aiheuttaa ongelmia kemikaalien saatavuudessa. Onkin tärkeää varmistaa valmistajalta tai maahantuojalta, että yrityksen käyttämät kemikaalit rekisteröidään ja että kemikaaliturvallisuusarvio kattaa oman käytön. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun aineella ei ole EU-valmistusta ja vastuu rekisteröinnistä on ainoalla edustajalla (OR) tai maahantuojalla.
Lisätietoa:
Teknologiateollisuuden REACH-sivut
CLP – tärkeitä päivämääriä
- Aineiden CLP-asetuksen mukaiset luokitukset ja merkinnät on tehtävä 1.12.2010 mennessä (ennen sitä pakattujen etiketeille on siirtymäaikaa 1.12.2012 asti).
- Aineiden uudet käyttöturvallisuustiedotteet (tiedotteen uusi pohja) tulee ottaa käyttöön 1.12.2010 mennessä (markkinoille jo saatetuille on siirtymäaikaa 1.12.2012 asti).
- CLP-asetuksen C&L-inventaarion mukainen ilmoitus on tehtävä ennen 1.12.2010 ja markkinoilla oleville aineille viimeistään 3.1.2011.
Uusi REACH- ja CLP-ohje kesäkuussa
Teknologiateollisuus ry julkaisee kesäkuussa yhdessä Kaupan liiton ja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen kanssa esitteen REACH- ja CLP-asetusten velvoitteista maahantuojalle, jakelijalle ja jatkokäyttäjälle. Esite on saatavilla sekä painettuna että verkkoversiona. Esite on tehty erityisesti pk-yrityksille ja siinä luetellaan mm. asetusten velvoitteet ja aikataulut. Lisäksi esitteestä löytyy muistilista yritysten avuksi.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Mia Nores-Korkeamäki, 09 1923 338, 044 330 0928
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Ympäristömessujen teemana korjausrakentaminen
Ympäristöalan ammattitapahtuma, Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys –messut järjestetään 6.–9.10.2010 Helsingin Messukeskuksessa. Teemana on tänä vuonna korjausrakentaminen. Tapahtuman yhteydessä järjestetään useita seminaareja ja mielenkiintoisia tietoiskuja, mm. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin seminaari.
Samanaikaisesti Messukeskuksessa on FinnBuild 2010 rakennus- ja talotekniikka-alan messut sekä liikuntapaikkarakentamisen Arena-messut. Kaikkiin kolmeen tapahtumaan voi tutustua samalla kertaa. Tervetuloa näytteilleasettajaksi tai vierailijaksi!
Lisätietoa:
Suomen messut: Ympäristöalan ammattimessut
Seuraavassa numerossa:
Mittaaminen perusta ympäristösuorituskyvyn parantamiselle
Tarve saada mitattua tietoa ympäristön tilasta sekä tuotteiden, prosessien ja toiminnan ympäristösuorituskyvystä kasvaa nopeasti. Globaalit ympäristöongelmat tuovat mukanaan aivan uudenlaisia vaatimuksia ympäristötietojen mittaamiselle ja hallinnalle.
Asiakas edellyttää, että tuotteet ovat energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä. Viranomainen asettaa ympäristöluvan kautta vaatimuksia toiminnan ympäristötehokkuudelle. Mitattu tieto on siis avainasemassa, kun yritys asettaa parantamistavoitteita ympäristösuorituskyvylle ja viestii ympäristöasioista sidosryhmille. Mittaustiedon ja sen hallinnan tarpeen kasvu luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia toimialamme yrityksille.
