- Ympäristölinjaus
- Uutiset
- Tapahtumia
- Ympäristöuutiskirje
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2012
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2011
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2011
- ympäristöuutiskirje huhtikuu 2011
- ympäristöuutiskirje maaliskuu 2011
- Ympäristöuutiskirje joulukuu 2010
- Ympäristöuutiskirje lokakuu 2010
- Ympäristöuutiskirje kesäkuu 2010
- Ympäristöuutiskirje maaliskuu 2010
- Uutiskirjearkisto (2008-2009)
- Ympäristöuutiskirje-wiki
- Teknologiateollisuus ja ympäristö
- Lainsäädäntöä
- Tuotteiden ekologinen suunnittelu - Ajankohtaissivu (EuP)
- Ympäristöteknologia
- Julkaisuja
- Energiatehokkuussopimus
- Ympäristötyöryhmä
- Jäsensivut
- In English
Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | joulukuu 2009
Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirje | joulukuu 2009
Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntäminen ympäristöteknologiassa
Teknologiateollisuuden yritykset ovat kansainvälistä kärkeä ICT:n luomien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä. ICT tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia energia- ja ympäristötehokkaiden tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian laajemmalla käytöllä on myös vaikutusta muiden toimialojen ja arvoketjujen elinkaarenaikaisten ympäristövaikutusten pienenemiseen.
Vihreä ICT on mahdollistaja
”Tekes näkee vihreän ICT:n mahdollisuudet laajasti. Se ei ole vain ICT-laitteiden ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta vaan myös, miten ICT:tä hyödyntämällä voidaan vähentää päästöjä. ICT:n hyödyntäminen avaa laajat mahdollisuudet”, sanoo Teija Lahti-Nuuttila, Tekesin energia- ja ympäristöalueen toimialajohtaja.
Lahti-Nuuttila muistuttaa, että ICT:n avulla yhteiskunnat voivat dematerialisoitua, kun tietotekniikkaa korvaa materiaali- ja energiaintensiivisiä toimintoja. Esimerkiksi videoneuvottelut vähentävät matkustamista.
Tekes on monessa omassa ohjelmassaan kiinnittänyt huomiota energia- ja materiaalitehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Lahti-Nuuttila mainitsee muun muassa MASIn, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Se on tuonut mallinnuksen ja simuloinnin keinoin energiatehokkuutta prosessiteollisuuteen. MASIn jälkeen jatkuu Automaation liiketoimintaprosessien tukena -aktivointihanke, joka aktivoi erityisesti pk-yrityksiä tehostamaan energian käyttöä prosesseissa.
Energian käyttöä tehostanut ClimBus-ohjelma on saamassa jatkoa. Ohjelmassa rakentui muun muassa klusteri automaattisten sähkönkulutuksen etäluentalaitteiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Etäluennan ja älykkäiden mittareiden avulla kuluttajat voivat itse osallistua aktiivisina energiamarkkinoille, ja energian käyttöä ja tuotantoa pystytään ohjaamaan paremmin.
Lisäksi Tekesillä on useita ohjelmia rakennusteknologiaan, rakennusautomaatioon ja talotekniikkaan. Niiden avulla kehitetään esimerkiksi energiatehokkaampia ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä.
”ICT luo monenlaisia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan monitorointiin, sään havainnointiin, ja miten ympäristö kehittyy. ICT:n avulla pystytään mittaamaan vaikkapa vesijohtoverkoston ongelmia ja seuraamaan verkoston kuntoa”, Lahti-Nuuttila havainnollistaa.
”Tekesissä näkyy hyvin vahvasti, että yrityksissä on herätty miettimään ympäristö ja energia-asioita. Rahoitus näihin suuntautuviin hankkeisiin on kaksinkertaistunut. Puhtaissa teknologioissa on myös valtava liiketoimintamahdollisuus ja kansainväliset markkinat kasvavat”, Lahti-Nuuttila painottaa.
Hän näkee suomalaisilla yrityksillä myös hyviä kansainvälisiä mahdollisuuksia.
”ICT- ja energiaosaaminen ovat molemmat vahvoja Suomessa, meillä on paljon tämän alan yrityksiä, joilla on isoja markkinaosuuksia maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi sähkön siirron ja jakelun alueella meillä on vahvaa osaamista.”
Lahti-Nuuttila mainitsee älykkäät sähköverkot (Smart Grids), joiden ympärille rakentuu myös energia- ja ympäristöalan huippuosaamisyksikön CLEEN Oy:n ensimmäinen ohjelma.
Tekes haluaa auttaa yrityksiä huomaamaan, mitä mahdollisuuksia vihreä ICT tarjoaa, ja tuo yritysten käyttöön myös sekä uusinta tutkimustietoa että rahoitusta. Lahti-Nuuttilan mukaan tietotekniikan merkitys päästöjen vähentämisessä tulee nousemaan, se on jo nyt otettu moniin strategioihin, ja panostuskohteiksi poliittisissa agendoissa.
”ICT mahdollistaa kustannustehokkaan tavan päästöjen vähentämiseen”, Lahti-Nuuttila painottaa.
Tekesin rahoituksesta noin 50 miljoonaa euroa kohdistui tähän alueeseen. Lahti-Nuuttila opastaa, että Tekesin ohjelmista ja palveluista saa tietoa Tekesin verkkosivuilta www.tekes.fi ja rahoitusmahdollisuuksista samasta osoitteesta Tekesin tunnustelupalvelun kautta. Tekes myös kehittää yhteistyössä FiComin kanssa Vihreä ICT-sivustoa www.vihreäict.fi.
Älykkäät sähköverkot luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantavat energiatehokkuutta
"Lähdimme mukaan "Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat" -tutkimusohjelmaan, sillä näemme monia mahdollisuuksia muuttuvassa energiateollisuudessa. Älykkäät sähköverkot luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, teknologiaa, tuotteita ja palveluja", Nokia Siemens Networksin tutkimus- ja innovaatioyksikön pääkeksijä Seppo Yrjölä sanoo.
"Älykkäiden sähköverkkojen hallinnassa ja operoinnissa on erinomaiset mahdollisuudet soveltaa ICT-alan ratkaisuja ja osaamista."
Energia- ja ympäristöalan SHOK-yhtiö CLEEN Oy:n käynnistämän "Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat" -tutkimusohjelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden tarpeet tyydyttävä sähkön jakeluverkko.
Nokia Siemens Networks on yksi tutkimusohjelmaan osallistuvasta 15 yrityksestä. Sen lisäksi ohjelmassa ovat mukana muun muassa ABB, Pohjoismaiden johtavat energia- ja verkkoyhtiöt, ICT-sektorin yrityksiä sekä seitsemän tutkimuslaitosta.
Kesällä 2009 käynnistynyt viisivuotinen ohjelma on kustannuksiltaan noin 35 miljoonaa euroa.
Älykäs sähköverkko (Smart Grid) muodostaa asiakaslähtöisen markkinapaikan, jossa uusiutuva energiantuotanto ja energiatehokkuuspalvelut voidaan laajamittaisesti liittää verkkoon.
"Meillä on vahvaa kokemusta satojen miljoonien laitteiden liittämisestä toisiinsa tietoliikenneverkoissa, ja uskomme, että tätä kokemusta voidaan hyödyntää energiatehokkaampien ratkaisujen kehittämisessä energiamarkkinoille", Yrjölä toteaa.
Nokia Siemens Networks on muun muassa testannut, kuinka tietoliikenneverkon ohjelmistoalustoja voitaisiin hyödyntää sähköverkkojen älykkäässä mittaroinnissa sekä hajautettujen tuulivoimapuistojen hallinnassa.
Seppo Yrjölän mukaan muita hyviä esimerkkejä ICT:n hyödyntämismahdollisuuksista eri sovelluskohteissa ovat kehitysmaiden kylien sähköistäminen hajautetun energiantuotannon avulla, sähköautot ja energiatehokkuuden parantaminen.
Nokia Siemens Networksin ympäristöasioiden painopisteinä ovat oman toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen sekä ICT:n tarjoamien mahdollisuuksien edistäminen energiatehokkuuden parantamisessa.
"Tuotteidemme osalta pyrimme uusiutuvan energian käytön lisäämiseen esimerkiksi matkapuhelinverkoissa. Meille on tärkeää myös vaikuttaa omaan toimittajaketjuumme siten, että siihen kuuluvat yritykset kehittäisivät toimintaansa mahdollisimman ympäristöystävälliseksi", Nokia Siemens Networksin ympäristöjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi sanoo.
"Pyrimme luomaan uusia ratkaisuja ja viemään eteenpäin viestiä, kuinka ICT:n mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää myös muilla aloilla."
Mäntyniemi muistuttaa, että GeSI:n (The Global e-Sustainability Initiative) viime vuonna toteuttaman Smart 2020 -tutkimuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä ICT-sektorin omat päästöt tulevat kaksinkertaistumaan, mutta samalla se mahdollistaa viisinkertaisen päästöjen vähentämisen muilla aloilla, esimerkiksi liikenteessä, rakentamisessa, teollisuusautomaatiossa sekä sähkön tuotannossa ja jakelussa.
"Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen ICT:n hyödyntämisen avulla on yksi ympäristöasioidemme tärkeistä teemoista. Samalla se luo meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Älykkäät sähköverkot ovat tästä hyvä esimerkki."
Green Snapper estää tietokoneiden turhan sähkönkulutuksen
Tieto- ja viestintäteknologia parantaa energiatehokkuutta, mutta samalla tietokoneiden ja palvelinten energiankulutus myös rasittaa ympäristöä. Monella työpaikalla tietokoneet ovat päällä ja kuluttavat sähköä kellon ympäri, vaikka niitä käytetään vain päivällä.
Ohjelmistoyritys Ravensoftin kehittämän Green Snapper -ohjelmiston avulla työpaikan tietokoneet voidaan laittaa keskitetysti pois päältä silloin, kun niitä ei tarvita.
"Ohjelmisto on tietohallinnon työväline, jonka avulla pystytään vähentämään työasemien sähkönkulutusta parhaimmillaan 50 prosenttia. Säästöt suurten ja keskisuurten organisaatioiden sähkölaskussa voivat olla kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja vuodessa", myyntipäällikkö Andreas Siponen Ravensoftilta kertoo.
"Motivan vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan pelkästään Suomen julkishallinnon työasemien sähkönkulutuksessa säästöt voisivat olla noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa."
"Ohjelmisto on käytössä esimerkiksi Tuusulan lukiossa, jossa on 88 tietokonetta. Siellä säästöt sähkölaskussa ovat noin 1200 euroa vuodessa", Siponen kuvaa.
Green Snapper asennetaan keskitetysti, eli jokaisessa työpisteessä ei tarvitse käydä erikseen.
"Tietoturvapäivitysten tekemistä varten ohjelmisto voi käynnistää työasemat työajan ulkopuolella juuri tarvittavaksi ajaksi", Siponen sanoo.
Ohjelmisto tuottaa raportit työasemien sähkönkulutuksesta ja saavutetuista säästöistä. Seurantatietoa pystytään hyödyntämään myös organisaation ympäristöohjelman käytännön toteuttamisessa sekä esimerkiksi ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporteissa.
Siponen uskoo, että energiasäästöjä mahdollistava liiketoiminta tulee kasvamaan. Myös pk-yritykset pystyvät olemaan kilpailukykyisiä ympäristöteknologiaa hyödyntävien ja energiatehokkuutta edistävien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.
"Pk-yrityksillä on hyvät edellytykset tuoda markkinoille uusia ratkaisuja. Niillä on mahdollisuus tarttua myös sellaisiin lupaaviin kehitysideoihin, joille ei ole odotettavissa miljoonien kappaleiden massamyyntiä."
"Tarvitaan kuitenkin pitkäjänteisyyttä, sillä markkinoille pääseminen kestää oman aikansa. Lisäksi vaaditaan referenssejä ja tutkittua tietoa tuotteen tai palvelun toimivuudesta. Markkinatutkimuksen tekeminen on välttämätöntä, jotta saadaan selville, onko samaa tuotetta tai palvelua kehitetty jo aikaisemmin jossain muualla", Siponen sanoo.
Ravensoft on vuonna 1997 perustettu ohjelmistoyritys, jolla on toimistot Suomen lisäksi Englannissa ja Yhdysvalloissa. Se oli työntekijöidensä omistuksessa kesään 2009 saakka, jolloin Nordic Solutions osti yrityksen. Ravensoft yhdistyy Nordic Solutionsiin vuodenvaihteessa 2009–2010.
Yritykset kiinnostuivat ympäristöasioista
”Kiinnostus ympäristöasioihin yrityksissä on kasvanut. Erityisesti kaivataan lisätietoa lainsäädännön muutoksista sekä materiaalin käyttöön ja energiatehokkuuteen liittyvistä asioista”, kertoo Teknologiateollisuuden asiantuntija Carina Wiik. Teknologiateollisuus teki tänä syksynä jäsenistölleen kyselyn ympäristöasioista ja niihin liittyvästä viestinnästä.
Edellinen kysely tehtiin kolme vuotta aikaisemmin. Vastausten määrä oli molemmilla kerroilla suunnilleen sama, noin 300. Tällä kertaa vastaukset kattoivat noin 400 toimipaikkaa eli 18 prosenttia jäsenistöstä. Kyselyssä ei tällä kertaa ollut mukana tietotekniikka-ala, jolle toteutetaan oma kysely vuonna 2010.
Ympäristöasiat koetaan haasteellisimpina ja eniten uhkaavina metallinjalostajayrityksissä, selvästi enemmän kuin kahdessa muussa yritysryhmässä eli kone- ja metallituoteteollisuudessa ja elektroniikka- ja sähköteollisuudessa.
”Metallinjalostajat ovat olleet pitkään tekemisissä ympäristöasioiden kanssa, toiminta on ollut säädeltyä, ja lainsäädännön pohja on ollut erilainen. Siksi yritykset kokevat ympäristöasiat uhkaksi, joka on aiheuttanut kustannuksia ja erilaisia lupavaatimuksia eri alueilla”, Wiik sanoo.
”Muissa yritysryhmissä ympäristöasiat koetaan enemmänkin mahdollisuutena ja kilpailuetuna. Noin puolet vastanneista yrityksistä hyödyntää ympäristöosaamista myös markkinoinnissaan.”
Yleiskommentteina vastaajat pitävät sekä Teknologiateollisuuden ympäristöuutiskirjettä että verkkosivuja kiinnostavina, ja haluavat jatkossakin saada kootusti tietoa ympäristöasioista.
”Suhtautuminen ympäristöasioihin on kolmen vuoden aikana muuttunut myönteisemmäksi ja tiedostavammaksi. Rahallinen hyöty otetaan nyt enemmän huomioon, ja ympäristöjärjestelmässä pitää olla mittareita sekä toimintaan että hyötyihin, ” Wiik arvioi.
Myös ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet yrityksissä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä oli puolessa vastanneista yrityksissä. Lisäksi 17 prosentissa on ympäristöjärjestelmä, jota ei ole sertifioitu. Metallinjalostajayrityksissä lähes kaikissa on ympäristöjärjestelmä, lähes 90 prosentissa se on myös sertifioitu. Elektroniikkayrityksistä noin 75 prosentilla on järjestelmä, sertifioitu noin 60 prosentilla. Kone- ja metallituoteteollisuudessa ympäristöjärjestelmä on vajaalla 60 prosentilla yrityksissä, sertifioitu järjestelmä alle 40 prosentilla.
Teknologiateollisuus kehittää omia ympäristöpalvelujaan ja -viestintäänsä kyselyn vastausten perusteella. Ympäristöasiat painottuvat toiminnassa entistä voimakkaammin ja jäsenyrityksille tarjotaan muun muassa asiantuntija- ja koulutuspalveluja.
”Me voimme esimerkiksi mennä paikan päälle jäsenyrityksiin kouluttamaan henkilöstä ympäristöasioissa. Yritysten tarvitsee vain pyytää meitä tulemaan”, Wiik kertoo. Havainnollisia yritysesimerkkejä halutaan myös tuottaa entistä enemmän muun muassa verkkosivuille. 50 kyselyn vastaajaa sai tietopakettina uuden Teknovan julkaisuna ilmestyneen ympäristöoppaan.
Lyhyesti
Teknologiateollisuus ry:n ympäristöperiaatteet
Teknologiateollisuus ry:n visiona on olla innovatiivinen suunnannäyttäjä ja yksi strategisista taisteluista on "Ympäristöosaamisesta kilpailuetu". Miksi emme itse olisi ensimmäisten joukossa oman organisaation ympäristöohjelman luojana ja toteuttajana?
Teknologiateollisuudessa on jo pitkään tehty ympäristötekoja – paperinkeräys, kopiokoneiden automaattinen virransäästö, vesipulloista luopuminen jne. Myös henkilöstöltä on tullut runsaasti ympäristöön liittyviä aloitteita. Ympäristömyötäiset valinnat ovat usein taloudellisestikin kannattavia.
Teknologiateollisuus ry:n johtoryhmä käynnisti syksyllä 2008 projektin oman ”kevyen” ympäristöjärjestelmän luomiseksi. Tavoitteena oli järjestelmä, johon koko henkilöstömme voi sitoutua. Toimenpiteillä nostetaan Teknologiateollisuus ry:n ympäristöimagoa niin jäsenistön ja sidosryhmien kuin oman henkilökunnan silmissä.
Johtoryhmä hyväksyi projektiryhmän ehdottamat ympäristöperiaatteet ja toimenpiteet vuodelle 2009 kevään kokouksessaan, ja työ jalkautetaan toiminnassamme tämän ja ensi vuoden 2010 aikana.
Olemme määritelleet yhtenäiset toimintatapamme, joilla parhaiten edetään strategiaa toteuttaen kohti visiota niin organisaatio- kuin henkilötasolla. Ympäristöperiaatteet ovat lisänä näissä määrittelyissä: Huomioimme ympäristönäkökohdat jokapäiväisessä toiminnassamme.
Olemme kartoittaneet Teknologiateollisuus ry:n merkittävimmät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset niin toimistolla, matkoilla kuin kotona työskenneltäessä. Samalla arvioimme myös ulkoistettua toimintaa, kuten siivouspalveluja. Pääasialliset ympäristövaikutukset kohdistuvat sähkön ja materiaalien kulutukseen, työntekijöiden liikkumiseen ja yleisiin hankintoihin.
Käytännön ratkaisuja vaikutusten vähentämiseksi haetaan jatkuvasti mitä arkisimmista asioista. Olemme esimerkiksi jo muuttaneet kaikkien tulostimiemme oletusasetukseksi kaksipuolisen tulostuksen.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Carina Wiik, 09 192 3315, 040 717 3627
Energiamerkintädirektiivin uudistus hyväksytty
Euroopan Parlamentti ja Euroopan Neuvosto ovat päässeet yksimielisyyteen uusitusta merkintädirektiivistä. Muodollisesti direktiivin teksti hyväksytään Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan 1.12.2009. Aikaisemmin merkintädirektiivi on koskenut vain kotitaloustuotteiden energiankulutusta ja sen merkintää. Uudessa versiossa soveltamisala laajenee koskemaan kaikkia energiankulutukseen liittyviä tuotteita, mutta sen perusteella voidaan vaatia myös muiden voimavarojen, kuten vedenkulutuksen, merkintää.
Kuluttajatuotteisiin liitettävä merkintä noudattaa samoja elementtejä kuin nykyinenkin. Kuluttajien valintaa ohjaa energiatehokkuuden luokittelu A-G -luokkiin, jolloin tumman vihreä väri osoittaa energiatehokkainta ja tumman punainen tehottominta luokkaa. Uutena luokkana on mahdollista käyttää A+++ -merkintää, jos tekninen kehitys sitä vaatii. Kuluttajille suunnatun ilmoittelun tulisi aina sisältää energiatehokkuusluokka, jos ilmoituksessa esitetään hinta- tai energiankulutustietoja. Lisäksi jäsenvaltioiden tulisi ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa parasta energiatehokkuusluokkaa olevat tuotteet.
Teknologiateollisuuden yhteyshenkilö
Carina Wiik, 09 192 3315, 040 717 3627
Uudet aluehallintovirastot aloittavat 1.1.2010 alkaen
Aluehallinto uudistuu vuoden alusta. Tasavallan presidentin 20.11.2009 vahvistama lainsäädäntöpaketti ja valtioneuvoston hyväksymillä asetuksilla toimeenpantava aluehallintouudistus koskevat lääninhallitusten, TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtäviä. Laajan uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöinen, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto.
Vuoden 2010 alusta valtion aluehallintotehtävät kootaan kahdelle viranomaiselle: aluehallintovirastoille (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). Aluehallintovirastoja tulee kuusi ja niiden tehtävät liittyvät lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus ja valvontatehtäviin. Neljän aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueilla käsitellään jatkossa esimerkiksi ympäristösuojelu- ja vesilain mukaiset lupa-asiat. Viidentoista muodostettavan ELY:n tehtävät liittyvät valtiohallinnon toimeenpanoon ja kehittämiseen. Niistä kolmentoista ympäristö ja luonnonvarat –vastuualueella käsitellään esimerkiksi ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaiset valvontatehtävät.
Lisätietoa:
VM: Aluehallinnon uudistamishanke
VM: Aluehallintovirastojen päätoimipaikat ja toimipaikat
VM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten päätoimipaikat ja toimipaikat
Ympäristöhallinto: Alueellisia tiedotteita
Teknologiateollisuuden yhteystiedot
Sirpa Silander, 09 192 3293
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
E-PRTR-rekisteriin julkaistaan päästötietoja Euroopasta
Euroopan päästö- ja siirtorekisteriin (E-PRTR) kerätään jäsenmailta tietoa teollisuuslaitosten päästöistä. Rekisteri sisältää vuoden 2007 tietoja eri epäpuhtauksien päästöistä ilmaan, veteen ja maahan sekä jätteiden siirroista. Vuodesta 2010 lähtien E-PRTR raportointi tapahtuu vuosittain. E-PRTR korvaa aiemman Euroopan päästörekisterin (EPER). EU-jäsenmaiden lisäksi rekisteriin on kerätty tietoja myös Islannilta, Liechtensteinilta ja Norjalta. E-PRTR perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 166/2006), jolla pantiin toimeen kansainvälisen UNECE:n Århusin sopimuksen 8.10.2009 voimaan tullut PRTR-pöytäkirja.
Teknologiateollisuuden yhteystiedot
Itämeri-strategia rakentaa yhteistyötä yli jäsenvaltiorajojen
Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuun lopulla EU:n Itämeren alueen strategian ja sitä koskevat neuvoston päätelmät. Euroopan komission kesällä julkaisemaan Itämeri-strategiaan kuuluu myös toimintaohjelma, johon sisältyy toimenpiteitä tunnistettujen ongelmakohteiden korjaamiseksi. Toimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisin väliajoin.
Itämeri-strategia täydentää EU:n yhteistä luonnonvarapolitiikkaa rakentamalla entistä vahvempaa alueellista yhteistyötä yli jäsenvaltiorajojen. Strategian tavoitteena on Itämeren ympäristön parantaminen, hyvinvoinnin lisääminen, alueen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden kehittäminen sekä turvallisuuden parantaminen.
Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n Itämeri-strategian toteuttamiseen ja koordinoi mm. ohjelmia ravinnepäästökuormituksen vähentämiseksi, kestävän maa- ja metsätalouden aikaansaamiseksi, merenkulun turvallisuuden parantamiseksi sekä valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.
Strategiassa tehdään yhteistyötä myös Itämeren alueen eri toimijoiden, kuten Pohjoismaiden neuvoston ja HELCOMin, kanssa. Itämeri-strategia on ensimmäinen EU:n yhtä maantieteellistä osa-aluetta koskeva kehittämisstrategia.
Komissio: EU:n itämeristrategia ja Action Plan
Meriympäristö ja EU:n Itämeristrategia
Teknologiateollisuuden yhteystiedot
Motiva kehittää menettelyä yritysten materiaalitehokkuuden parantamiseen
Kiinnostaako yritystäsi osallistua katselmusmenettelyjen kehittämiseen ja löytää tehostamiskohteita?
Yritystasolla materiaalitehokkuuden edistämisellä on suora yhteys kustannuksiin, kilpailukykyyn sekä yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Pyrkimyksenä on saada aikaan tuotteita tai palveluita pienemmillä materiaalipanoksilla ja ympäristövaikutuksilla sekä samalla säästää rahaa. Jotta materiaalitehokkuutta voitaisiin parantaa, on ensin tunnettava paljonko ja mitä materiaaleja yritys käyttää. Sen jälkeen voidaan arvioida mahdollisuudet tehostaa niiden käyttöä.
Motiva kehittää yhdessä yritysten ja konsulttien kanssa materiaalitehokkuuden tarkasteluihin katselmusmenettelyä, joka perustuu materiaalien käytön ja tuotannon systemaattiseen läpikäyntiin. Katselmuksissa tunnistetaan materiaalitehokkuuden parantamiskohteita yrityksissä.
Ota yhteyttä:Tarjoamme meneillään olevan kehityshankkeemme aikana muutamille yrityksille mahdollisuuden osallistua katselmusmenettelyn kehittämiseen. Ota yhteyttä ja kerro, miksi juuri sinun yrityksesi tarvitsee tukea säästökohteiden tunnistamisessa.
Lisätietoa:
Motivan materiaalitehokkuus sivusto
Suomi kiinnostava konesalien sijoituspaikka
Suomella on muun muassa ilmastonsa ja edullisen sähkön ansiosta hyvät edellytykset olla haluttu sijoituspaikka kansainvälisille konesaleille tai palvelinkeskuksille, sillä konesalit kuluttavat suuria nimellismääriä sähköenergiaa. Teemu Muukkonen tutki Teknologiateollisuus ry:n ja Teknillisen korkeakoulun rahoittamassa diplomityössään, mikä estää ja mikä edistää energiatehokkuuden parantamista suomalaisten organisaatioiden konesaleissa. Lisävalteista on hyötyä konesaleista kilpailtaessa, siksi on hyvä kehittää myös osaamistamme konesalien energiatehokkuudessa.
Muukkonen haastatteli diplomityötään varten kahdentoista suomalaisen konesalejaan itse hallinnoivan organisaation edustajia. Lisäksi hän teki kirjallisuustutkimuksen sekä suomalaiseen tietotekniikan ja talouslehdistöön kohdistetun mediakatsauksen. Haastattelututkimuksessa nousi esille useille organisaatioille yhteisiä teemoja.
Haastateltujen organisaatioiden ympäristöpolitiikka ei ota suoraan kantaa tieto- ja viestintätekniikan ympäristövaikutuksiin. Ympäristöpolitiikan vaikutuksina tietohallinnon työhön mainittiin lähinnä käytöstä poistettavien laitteiden asianmukainen hävittäminen ja käyttäjien ohjeistaminen tietokoneiden sammuttamisesta yön ja viikonlopun ajaksi.
Konesalien energiatehokkuudesta huolehditaan monissa organisaatioissa, vaikka ympäristöpolitiikka ei sitä vaadikaan. Yleisin motiivi on taloudellinen: konesalien sähkönkulutus muodostaa merkittävän kustannuserän. Konesalin sähkönsyöttö- tai jäähdytyskapasiteetin loppuminen aiheuttaa mittavan investointitarpeen, mikä motivoi sähkölaskun lisäksi energiansäästöön konesaleissa. Talous ohjaa sähkönkulutusta eniten organisaatioissa, joilla konesalit ovat merkittävä osa asiakkaille myytävien palveluiden tuotantoa.
Ympäristövastaavan, joka haluaa kiinnittää huomiota tieto- ja viestintätekniikan ympäristövaikutuksiin kannattaa selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa, ovatko työasemat vai konesalit oman organisaation kannalta merkittävämpi sähkönkuluttaja, ja kohdistaa toimet sinne, missä saavutetaan suurin hyöty. Työasemien tehokkainta sähkön säästöä on niiden automaattinen sammuttaminen yöksi. Konesaleissa hyötyjä saavutetaan nopeimmin vähentämällä palvelinten määrää virtualisoimalla ja korjaamalla jäähdytysilman kierron ongelmakohdat konesalissa. Pienillä korjauksilla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä.
Lisätietoja tutkimuksesta: teemu.muukkonen(at)tkk.fi
Seuraavassa numerossa: Ekotehokas tuotanto
Yritysten tuotantotoimintaan kohdistuu monia ympäristöhaasteita, jotka liittyvät mm. energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen ja kemikaalien käyttöön. Ympäristövaatimuksia tulee myös lainsäädännöstä, vapaaehtoisista sopimuksista ja eri sidosryhmiltä. Ekotehokkaassa tuotannossa käytetään materiaaleja ja energiaa tehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Tämä tuo yritykselle myös taloudellisia säästöjä.
