- Osaamisen johtaminen uutiskirjeet
- Koulutuspolitiikka
- Osaamistarpeet ja tilastot
- Korkeakouluyhteistyö
- Ammattiosaaminen ja koulutus
- Teknologiateollisuuden vetovoiman parantaminen
- Aikuis- ja täydennyskoulutus
- Esittelyvideot
- e-Skills 2012
Uusia näkökulmia julkisiin hankintoihin
Ramboll on kansainvälinen monialakonserni, joka tuottaa infrastruktuurin ja ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä talonrakennukseen, teollisuuteen ja energiatekniikkaan liittyviä konsultti- ja asiantuntijapalveluita.
Yksi Rambollin suurimmista asiakkaista on julkinen hallinto. ”Rambollilla on monta näkökulmaa hankintatoimeen. Olemme joko hankittavien palveluiden toimittaja tai niiden konsultoija. Itse toimimme hankkijana alihankintaverkostoissamme”, selittää toimitusjohtaja Mikko Wennberg.
Hyvin suunniteltu kokonaishanke
Konsulttiyhtiön tehtävänä on tarjota tietoa asiakkaan päätöksenteon tueksi ja tukea itse päätöksen toimeenpanoa. Asiakkaidensa hankkeisiin Ramboll tulee mukaan useimmiten jo heti suunnitteluvaiheessa. Konsultin neuvo julkisten hankintojen tehostamiseen on hankkeiden kokonaisvaltainen suunnittelu ja hankkeiden pilkkominen paremmin hallittaviksi osakokonaisuuksiksi.
”Esimerkiksi suurten infrahankkeiden kaikissa vaiheissa tehdään hankintoja. Tämä voi aiheuttaa osaoptimointia. Esimerkiksi suunnitteluvaiheen hankinnoissa tehdyt säästöt voivat kostautua korkeampina rakennusvaiheen hankintakustannuksina, tai jos hankinnat tehdään väärään aikaan, suunnitelmat voivat vanhentua”, Wennberg selittää.
Julkisia hankintoja ei useinkaan tarkastella hankintojen osaamisen näkökulmasta vaan ne nähdään juridisena kilpailutusprosessina. Tärkeämpää hankintojen onnistumiselle olisi kuitenkin hankintaprosessin huolellinen suunnittelu, hankintasopimusten hallinta ja toteutumisen seuranta suhteessa itse hankkeen tavoitteisiin. Silloin hankinnat tukisivat hankkeen onnistunutta toteuttamista.
Innovatiivisuutta hankintatapoihin
Wennberg näkee kilpailutusprosessin yhtenä suurimmista haasteista tilaajaosapuolen osaamisen kehittämisessä. On löydettävä uudenlaisia tapoja tehdä julkisia hankintoja ja pilkkoa niitä hankkeen onnistumisen kannalta paremmin hallittaviksi osiksi.
”Jos resurssit ja menettelytavat määritellään liian tarkkaan ja niitä tarkastellaan vain juridisesta näkökulmasta, koko toimialan innovatiivisuus voi kärsiä eikä hankkeissa saavuteta parasta mahdollista lopputulosta. Parhaimmillaan julkiset hankinnat taas voivat olla moottori aivan uudenlaiselle innovatiivisuudelle ja kansantaloudelliselle tuottavuudelle.”
Infrastruktuurirakentaminen on joiltakin osin muita aloja pidemmällä hankintatapojen kehittämisessä. Esimerkiksi elinkaarimallilla toteutetut tiehankkeet edustavat toimintatapaa, jossa katse on suunnattu itse lopputulokseen ja sen hyvään saavuttamiseen.
Wennberg kehottaakin murtautumaan irti perinteistä ja ottamaan oppia esimerkiksi toisilta toimialoilta. Hän kertoo esimerkin Tanskasta, jossa maahanmuuttajien kielikoulutuspalveluiden hankinnassa lakattiin ostamasta koulutuspäiviä ja sen sijaan alettiin hankkia kielitutkinnon läpäisemistä.
”Uudenlainen tapa tehdä palveluhankintoja voisivat olla myös suunnittelukilpailut. Niitä on totuttu käyttämään rakentamishankkeissa, mutta miksi niitä ei voisi tuoda vaikkapa hyvinvointipalvelujen hankintatavaksi”, Wennberg pohtii.
Irti siiloutuneesta osaamisesta
Wennberg uskoo, että myös konsultointialan oma hankintalogiikka ja alihankintapalveluiden ostaminen tulee muuttumaan. Konsultointiala toimii verkostoituneena, ja palveluja hankitaan alihankintaperusteisesti. Ei ole harvinaista, että esimerkiksi kilpailijat ovat samalla myös yhteistyökumppaneita.
”Tulevaisuudessa konsultointialan tuottavuuden kehittäminen vaatii entistä suurempaa huomiota alihankinnan kehittämiseen. On mietittävä, mitä voidaan tehdä itse ja mitä kannattaa hankkia muualta. Tulevaisuudessa ns. offshore-hankinnat edullisemman kustannustason maista tulevat varmasti muuttamaan koko suunnittelu- ja konsultointialaa”, Wennberg arvioi.
Hankintoihin liittyvän osaamisen kehittämisen haasteet - puhuttiinpa sitten konsultointialasta tai suomalaisesta yrityselämästä ylipäänsä - kulminoituvat Wennbergin mukaan asiakkuusosaamisen kehittämiseen.
Tällä hetkellä osaaminen on vahvasti siiloutunutta. Se, mikä ennen oli vahvuus, eli vankka asiantuntijaosaaminen, alkaakin nyt kääntyä heikkoudeksi. Enää ei voida toimia vain omissa asiantuntijuuden siiloissa vaan on ymmärrettävä myös asiakkaiden kokonaisuutta.
”Hankinnoissa se näkyy siinä, että hankinnat ovat perinteisesi olleet hyvin asiantuntijakeskeinen toiminto, johon suhtaudutaan operatiivisena ja teknisenä toimintona ilman strategista ulottuvuutta. Toimialojen välillä on jonkin verran eroja. Esimerkiksi kaupan alalla osto-osaaminen on vahvaa, sillä kauppa ei tee tulostaan pelkästään myynnillä vaan ennen muuta ostamisella.”
Nykyään hankintaosaaminen nivoutuukin Wennbergin mukaan yhä vahvemmin yhteen yritysten strategian ja muun muassa myyntiosaamisen kanssa. Hankintaosaamisen kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista asiakasosaamisen kehittämistä.
”Hankintatoiminta on onnistunutta silloin, kun se on sovitettu yhteen asiakkaan tilausprosessin hallinnan kanssa. Jos hankinnoissa tuijotetaan liikaa juridisten riskien välttämistä, kustannustietoisuus ja asiakasnäkökulma saattavat unohtua.”
