Teknologiateollisuus
Tulosta Print

Strateginen hankinta lisää kilpailukykyä

 

Professori Jukka Hallikas on tutkinut hankintatoimen ja hankintaosaamisen merkitystä yritysten menestystekijänä. Hankintojen osuus suomalaisten yritysten liikevaihdosta on suuri, keskimäärin 53 prosenttia, mutta vaihtelee toimialoittain. Kansallinen hankintaosaamisen kartoitus osoittaa, että hankintojen hoitaminen keskitetyn organisaation kautta on voimakkaasti yleistymässä.

”Menestyneet maailmanluokan yritykset tarkastelevat hankintaa strategisena toimintona, jonka hyvä hoito lisää yrityksen kilpailukykyä. Keskittäminen tuo hankintoihin lisää läpinäkyvyyttä. Toimittajia tarvitaan vähemmän ja oma vipuvoima hankintaneuvotteluissa on suurempi. Tehokkuutta syntyy myös siitä, että hankintaprosessia saadaan keskityksen myötä yhtenäistettyä ja riskienhallintaa tehostettua”, Hallikas sanoo.

Tutkimus paljastaa, että hankintojen keskittämisaste on suurin tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa. Toimialojen ja yritysten välillä on eroja esimerkiksi siinä, missä määrin hankintaorganisaatioon kuuluvia ihmisiä on sijoittuneena tuotantotiimeihin ja tuotekehityksen pariin.

”Parhaiten hankinnoilla voidaan vaikuttaa tuottavuuteen silloin, kun hankinta on mukana tuotannon kaikissa vaiheissa alusta lähtien. Hankintaa ei pidä ymmärtää pelkästään toimittajaverkoston hallintana, vaan kokonaisena arvoketjuna, joka alkaa asiakastarpeesta ja yrityksen tuotekehityksestä”, Hallikas painottaa.
 

Kokonaisuuksien hankintaan
 

Hallikas kannustaa yritysjohtajia kiinnostumaan entistä enemmän hankinnasta. Jos hankintakustannuksia saadaan tehostetulla toiminnalla alennettua, viivan alle jää luonnollisesti enemmän jaettavaa.

”Ei ole kuitenkaan tuloksellista mitata hankintojen onnistumista vain hankintabudjetin alittamisella. Sen sijaan on tarkasteltava yrityksen suorituskyvyn ja tuottavuuden parantamista kokonaisuutena hankintojen avulla.”

Hallikas uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi yritys valitsee strategiakseen yhä suurempien kokonaisuuksien hankinnan. Kasvavana trendinä on myös hankintojen järjestäminen ulkoistetusti palveluntarjoajien avulla. Tutkimuksen mukaan ulkoistamisesta ovat kiinnostuneimpia ne yritykset, jotka hankkivat enemmän palveluja kuin konkreettisia tuotteita.

Toisaalta rajapinta palvelu- ja materiaalihankintojen välillä muuttuu yrityksissä yhä epäselvemmäksi. Vaikka lopputuloksena on konkreettinen tuote, se saatetaan hankkia palvelun muodossa. Hyvä esimerkki ovat leasingpalvelut.

”Materiaalihankintojen vähäisempää ulkoistamistrendiä saattaa selittää se, että niihin usein tarvittava insinööriosaaminen koetaan yrityksissä vahvaksi omaksi osaamisalueeksi, jota ei olla valmiita ulkoistamaan.”

Hallikas uskoo, että suurten yritysten imussa ulkoistaminen voi saada lisää vauhtia. Jos suuryritykset ulkoistavat hankintojaan entistä enemmän, markkinoille tulee lisää monipuolista konsulttitarjontaa, josta myös pk-yritykset pystyvät hyötymään.
 

Liiketoiminta- ja johtamisosaaminen tärkeimpiä kehittämiskohteita
 

Tutkimuksessa mukana olleilta yrityksiltä kysyttiin hankinnassa tarvittavien osaamisalueiden kehittämisen tärkeyttä. Yleisesti ottaen hankintatoiminnan osaamista pidetään tärkeänä, ja osaamisen kehittämisen tarpeita on kaikilla hankintaosaamisen alueilla. Eri osa-alueiden painoarvo on varsin yhdenmukainen.

”Tärkeimmäksi kehitysalueeksi koetaan liiketoimintaosaaminen, mutta lähes yhtä tärkeinä pidetään johtamisen osaamista ja toimitusverkoston hallinnan osaamista”, Hallikas kertoo.

Liiketoimintaosaamisessa pitäisi kehittää muun muassa strategista ajattelua, asiakasnäkökulmaa, myyntihenkisyyttä ja päätöksentekoa. Johtamisen osaaminen sisältää muun muassa projekti-, prosessi- , muutos- ja toimitusten johtamisen sekä johtajuuden taidot yleensä. Toimitusverkoston hallinnan osaamista voidaan kehittää muun muassa opettelemalla hankintojen kokonaiskustannusajattelua, hankintojen suorituskyvyn mittaamista, arvoketjun toimintaa ja palveluiden hankintaa.

”Suurimmat puutteet koetaan olevan hankintatoimea tukevien alueiden osaamisessa. Kehittämislistalla nämä taidot kuten logistiikan, riskienhallinnan, laadunhallinnan ja sähköisten työkalujen osaaminen jäävät kuitenkin vähemmän tärkeiksi kuin liiketoiminta- ja johtamisosaaminen.”

Esimerkiksi IT-järjestelmien hyödyntämisessä on Hallikkaan mielestä kuitenkin paljon parantamisen varaa. Informaatioteknologia antaa hyvät välineet esimerkiksi tuotetiedon jakamiseen ja toimittajien väliseen tiedonkulkuun hankintaprosessin eri vaiheissa.

”Tehokkaalla IT:llä voidaan vaikuttaa tärkeisiin asioihin kuten toimitusketjun nopeuteen ja varastotasoon. Pelkästään yhden yrityksen toimintojen sähköistämisellä ei välttämättä saada vielä suurta vaikutusta, mutta jos useiden yritysten koko toimitusketjut ovat mukana, saadaan jo merkittäviä kansantaloudellisia etuja.”
 

Kestävä kehitys mukaan hankintoihin
 

Hankinnassa tarvitaan myös henkilökohtaisia taitoja kuten sopimustekniikkaa, neuvottelutaitoja, poikkitoiminnallista osaamista, kulttuurien tuntemusta, globalisaatioymmärrystä sekä eettistä ja vastuullista ajattelua.

”Huippuyritykset ovat ottaneet vastuullisuuden ja kestävän kehityksen arvot jo vahvasti mukaan hankintatoimintaansa. Muilla riittää tässä vielä kehitettävää. Se johtuu suurelta osin siitä, että arvo, jota saadaan esimerkiksi kestävän kehityksen tuomisesta mukaan hankintapäätöksiin, ei vastaa vielä siitä aiheutuvaa vaivaa ja kustannuksia”, Hallikas arvioi.

Haastava opiskelijahankinta

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on ainoa korkeakoulu Suomessa, jossa kauppatieteiden maisterin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdoksi on voinut valita hankintojen johtamisen. Vuosittain hankinta pääaineenaan on valmistunut noin 10 opiskelijaa. Heidät on yleensä rekrytoitu suoraan suuryritysten hankintatiimeihin.

Hallikas arvelee, että hankintaosaamiseen keskittyvien opintojen markkinoiminen uusille opiskelijoille tulee olemaan haastavaa. Hankintaosaamisen kaltaiset segmentoituneet aihealueet jäävät opiskelijoiden suosikkilistoilla helposti esimerkiksi yleisemmän talousjohtamisen jalkoihin.

”Yleisesti ottaen ne opiskelijat, joilla on jo työuraa takanaan, ovat osoittaneet eniten kiinnostusta hankintojen johtamisen opintoihin. Hankintojen asiantuntija- ja maisteriohjelmilla saattaisikin olla kysyntää jo työssä olevien keskuudessa.”


Jaa linkki

 
 

Extranet




Muista kirjautumiseni tässä tietokoneessa.
 

Unohtuiko salasana?
Hae tunnuksia

Toimipisteet

 

Suhdanteet ja tilastot



Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00131 HELSINKI, Puh. (09) 192 31, faksi (09) 624 462 Copyright (c) Teknologiateollisuus ry 2012

Palaute SULJE
 
Tällä lomakkeella voitte lähettää palautetta, kysymyksiä tai yhteydenottopyynnön Teknologiateollisuudelle. Täyttäkää alla olevat kentät. Jättämällä myös yhteystietonne, otamme teihin yhteyttä mahdollisimman pian.

Haluan lähettää:
Palautetta
Kysymyksen
Yhteydenottopyynnön



Jos haluat että palaamme asiaan niin jätä myös yhteystietosi.
Nimi:
Sähköpostiosoite:
Puhelinnumero: